Kartta
Tietoja
Hiidenportin kansallispuisto perustettiin vuonna 1982 säilyttämään kainuulaista erämaaluontoa.
Sen ytimenä on jylhä Hiidenportin rotkolaakso. Puiston alueella on metsäisiä vaaroja ja niiden välissä kapeita soita.
Karhu, ahma ja ilves ovat salojen vakituisia asukkeja.
Kovasimen niityllä, jota hoidetaan perinnemaisemana on nähtävissä vanhan asutuksen jäänteitä.
Retkellä
Olin 24.9.2016 mukana Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin, alueen paikallisyhdistyksien sekä Ylä-Karjalan luonnonystävien järjestämällä retkellä.
Kuljimme Hiidenkierroksen. Hiidenportin ylitys ja polku Porttilammen laavulle oli paikka paikoin suhteellisen vaativa johtuen myös sateen jälkeen liukkaista kivistä ja juurakoista.
Hiidenportti ja muuta alueen geologiaa
Hiidenportti on kilometrin pituinen, jyrkkäseinäinen kallioperän murroslaakso, samantyyppinen kuin omalla sivullaan täällä esittelemäni Tuusniemen seinävuoren rotkolaakso. Se syntyi aikoinaan maankuoren poimutuksissa.
Myöhemmin mannerjäätiköt muovasivat ja silottelivat pinnanmuotoja. Jäätikön sulamisvedet kasasivat alueelle harjuaineista. Maaperältään alue liittyy Rokualta alkavaan, Sotkamon seudulta tulevaan ja kaakkoa kohti jatkuvaan harjujen jaksoon.
Metsistä ja niiden historiasta
Hiidenkierron varrella on luonnontilaisia mänty- ja kuusimetsiä. Näkyi kilpikaarnaisia aarnimäntyjä ja naavaisia keloja.
Eivät saloalueen metsät ole aina olleet ihmisen koskematta.
Kaskea täälläkin on poltettu ja tervaa männyistä tehty 1700- luvun alusta aina 1900-luvun alkuun saakka.
Vuosisadan vaihteessa Portinsalossa tehtiin varsin mittavia hakkuita: erämaasta kaadettiin justeerilla ja kirveellä 50.000 runkoa. Tukit uitettiin sitä varten perattua Porttijokea pitkin.
Soita
Luonnontilaiset suot sijaitsevat notkoissa ja laaksoissa. Yleisin suotyyppi alueella on räme, joka usein ympäröi avonevaa. Korpia on purojen varsilla ja notkelmissa.
Asutushistoriaa
Muinoin Hiidenportin salot olivat riistamaita, mutta tarvittaessa myös piilopaikkoja.
Arkeologisten löytöjen perusteella Porttijoen laakso on ollut kulkuväylä jo esihistoriallisella ajalla. Porttilammen laavun paikalla on pidetty leiriä jo kivikaudella.
Kovasinvaaralla on asuttu 1700- luvulta alkaen. Nykyisin 1949 autiointuneesta erämaatorpasta ovat jäljellä enää talojen kivijalat ja kaskemisesta merkkinä lehtipuuvaltaiset metsät.
