Luonnon monimuotoisuus

Uutta ja ajankohtaista

• Poimintoja Twitteristä artikkelin lopussa
• YLE; 24.8.2022; Tutkijoiden mukaan kuudes joukkosukupuutto etenee vauhdilla ja uhkaa koko ihmiskuntaa – Lajikatoa on kuitenkin vielä mahdollista hidastaa

Tässä artikkelissa tarkastellaan luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä sekä kotimaisella että globaalilla tasolla.

Uusi “Punainen kirja”

• Ympäristö.fi; Luonto; Uhanalaiset lajit
  • Suomen lajien Punainen lista 2019
• Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019
  • Punainen kirja: Linkki ladattavaan pdf- tiedostoon
• Punaisen kirjan verkkopalvelu
  • Selaa tuloksia
• YLE; Punainen lista
• Yle; Luonto; Top-5 syyt, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta – ja miten niiltä vältytään

Official video of the International Year of Biodiversity 2010

TED-Ed; Julkaistu 20.4.2015; Our planet’s diverse, thriving ecosystems may seem like permanent fixtures, but they’re actually vulnerable to collapse. Jungles can become deserts, and reefs can become lifeless rocks. What makes one ecosystem strong and another weak in the face of change? Kim Preshoff details why the answer, to a large extent, is biodiversity. Lesson by Kim Preshoff, animation by TED-Ed.

WWF:n “Living Planet”- raportit

• Median uutisoinnin mukaan mukaan selkärankaisten villieläinten määrä on vähentynyt n 60 prosentilla vuodesta 1970. Tähän puuttuu Tekniikan Maailman juttu:
  • Tekniikan Maailma; Onko eläinten määrä todella laskenut 60 prosenttia, kuten kaikkialla uutisoitiin? Ei todellakaan
  • WWF:n sivulla lukee korjattuna:  “Living Planet 2018 kertoo, että maapallon selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 60 prosenttia vuosien 1970 ja 2014 välillä”
• Tärkemmät vaikuttajat tähän kehitykseen ovat maatalous, ylikalastus ja salametsästys
• Suurin yksittäinen syy on eläinten luonnonvaraisten elinmpäristöjen katoaminen: se selittää lähes puolet lintujen, nisäkkäiden, matelijoiden ja sammakkoeläinten määrän vähenemisestä
• Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti lintujen vähentymiseen
• Lähteitä:
  • WWF:n Living Planet 2018 -raportti
  • Savon Sanomat 30.10.218
  • Helsingin Sanomat 30.10.2018
• WWF:n Living Planet 2020- raportti

Nettilähteitä:

Uusi Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. 

• YLE; Uutiset 18.12.2018; Uusi suurselvitys paljastaa: Suomen luonnolla menee entistä huonommin
• Syke; Tiedote 18.12.2018; Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Luontotyyppien tilan heikentyminen jatkuu
  • Syke; Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja. Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet
  • Syke; Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 Luontotyyppien punainen kirja. Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset

OpenStax- materiaali

• 47.1 The Biodiversity Crisis
• 47.2 The Importance of Biodiversity to Human Life
• 47.3 Threats to Biodiversity
• 47.4 Preserving Biodiversity
• Lisenssi ja käyttöehdot
  • https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

Maailman moni­muo­toi­suus­kes­kuk­set – Biodiversity Hot Spots

• 1. The Tro­pi­cal An­des
• 2. Me­so­a­me­ri­ca
• 3. The Ca­rib­be­an Is­lands
• 4. The At­lan­tic Fo­rest
• 5. Tum­bes-Chocó-Mag­da­le­na
• 6. The Cer­ra­do
• 7. Chi­le­an Win­ter Rain­fall-Val­di­vi­an Fo­rests
• 8. The Ca­li­for­nia Flo­ris­tic Pro­vin­ce
• 9. Ma­da­gas­car and the In­di­an Oce­an Is­lands
• 10. The Co­as­tal Fo­rests of Eas­tern Af­ri­ca
• 11. The Gui­ne­an Fo­rests of West Af­ri­ca
• 12. The Cape Flo­ris­tic Re­gi­on
• 13. The Suc­cu­lent Ka­roo
• 14. The Me­di­ter­ra­ne­an Ba­sin
• 15. The Cau­ca­sus
• 16. Sun­da­land
• 17. Wal­la­cea
• 18. The Phi­lip­pi­nes
• 19. Indo-Bur­ma
• 20. The Moun­tains of South­west Chi­na
• 21. Wes­tern Ghats and Sri Lan­ka
• 22. South­west Aust­ra­lia
• 23. New Ca­le­do­nia
• 24. New Ze­a­land
• 25. Po­ly­ne­sia and Mic­ro­ne­sia
• 26. The Mad­re­an Pine-Oak Wood­lands
• 27. Ma­pu­ta­land-Pon­do­land-Al­ba­ny
• 28. The Eas­tern Af­ro­mon­ta­ne
• 29. The Horn of Af­ri­ca
• 30. The Ira­no-Ana­to­li­an
• 31. The Moun­tains of Cent­ral Asia
• 32. Eas­tern Hi­ma­laya
• 33. Ja­pan
• 34. East Me­la­ne­si­an Is­lands

Twitteristä:

https://t.co/IJKQFo35sC

— Aarne Hagman (@Akentti) October 16, 2021

Sci­ent­ists warn hu­man­ity that insects are going extinct all over the world. Here are 10 practical ways to avoid further extinctions, provided by @cardosopmb and colleagues! #HelsinkiSustainability #biodiversity #biodiversityloss @luomus @libre_research pic.twitter.com/hmHlQZxM6x

— University of Helsinki (@helsinkiuni) March 9, 2020

Euroopan puulajeista ainakin 66 on välittömästi kuolemassa sukupuuttoon. Suurimmat syyt puulajien harvinaistumiseen ovat haitalliset vieraslajit sekä laajamittaiset hakkuut.https://t.co/Uu7BwTqqrL

— Yle Tiede (@yletiede) September 27, 2019

Jokaisella kasvi- ja eläinlajilla on paikkansa luonnossa. Luonnon köyhtyminen voi aiheuttaa jopa kokonaisten ekosysteemien romahduksia. Lue, miksi #luonnonmonimuotoisuus on tärkeä ja mitä sinäkin voit tehdä sen puolesta: https://t.co/fPhu0LFl4b #luonnonkirjo pic.twitter.com/eLF4Bkasfm

— Ympäristöministeriö (@yministerio) September 2, 2019

Synkkä YK-arvio valmis: Luonnon tila heikentyy nyt ennen näkemätöntä vauhtia – kolmannes maapallon luonnosta tuhoutuu vuoteen 2050 mennessä https://t.co/61YvUYjfAp #uutisvahti

— Aarne Hagman (@Akentti) 6. toukokuuta 2019

Luonnon #monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti. Nykyiset toimet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi eivät ole riittäviä, vaan tarvitaan järjestelmätason muutoksia, toteavat #IPBES-asiantuntijat. Jopa miljoonaa lajia uhkaa #sukupuutto https://t.co/nwt3VWGcE0 #luonto pic.twitter.com/y21qYX0S54

— Luonnonvarakeskus (@LukeFinland) 6. toukokuuta 2019

Sukupuutto voi uhata jopa miljoonaa lajia, kertoo tuore #IPBES-raportti. Tulokset ovat karuja: elämämme perusteet, kuten vesi, ilma ja ruoka, ovat vaarassa. Onneksi voimme vielä muutta kulutustamme ja suojella luontoa 💚 https://t.co/2W2CUri5o9 #luonto

— WWF Suomi (@WWFSuomi) 6. toukokuuta 2019

Luonnon monimuotoisuudelle laaditaan omaa “Pariisin sopimusta” – Eliölajien sukupuutot ovat ilmastonmuutoksen veroinen uhka ihmiskunnalle https://t.co/OMwsAcElLI #uutisvahti

— Aarne Hagman (@Akentti) 1. toukokuuta 2019

[Artikkelin alkuun]