Kempeleenlahti; Vihiluoto 13.9.2010; Kuva: Aarne Hagman

Maankohoamisella tarkoitetaan Suomen maankamaran jääkauden jälkeistä nousemista pystysuunnassa. Tämä nousu jatkuu edelleen ja on nopeinta Perämeren pohjukassa Oulu-Kemi- alueella, noin 9 mm vuodessa merenpintaan nähden. Etelä-Suomessa maa kohoaa 3-5 mm vuodessa. Suomenlahden pohjukassa maa ei kohoa enää ollenkaan.

Rannikolla maankohaminen näkyy ihmisiänkin aikana, kun vesistöjen kulkuretit mataloituvat, uusia kareja tulee näkyviin ja venevalkamia sekä satamiakin on pitänyt siirtää. Parhaiten tämän havaitsee Merenkurkun alueella.

Merestä vapautuvalla rannalla alkaa ekologinen sukkessio, jonka kuluessa meren pohjasta esiin tullut ranta ja sen luonto asteittain muuttuu.

Maankamara nousee myös sisämaassa, mutta kun siellä ei ole merenpintaa kiintopisteenä, sitä ei huomaa muuten kuin mittaamalla kiintopisteiden korkeuksia.
Suomen maankamara on jääkauden jälkeen noussut ja samalla kallistunut eri tahtiin luoteis-kaakko- suunnassa. Tästä on seurannut mm. se, että Saimaan vesistöalueen vedet, jotka aikaisemmin laskivat Pohjanlahteen mursivat uuden suunnan Vuoksen kautta.

Oulujärven rannoilla tämän edelleen jatkuvan kohoamisen huomaa siitä, että järven luoteisrannalla paljastuu vähitellen uutta rantaa ja vastaavasti kaakkoisrannalla veden pinnan nousu syö rantapengertä yhä korkeammalta.

Maankohoamisen perussyynä pidetään seuraavaa prosessia:
Jääkaudella mannerjäätikön valtava massa painoi Suomen maankamaraa ikäänkuin kuopalle.
Kun jää sitten suli, maankamara vähitellen oikenee.
Tässä yhteydessä käytetään termiä isostasia.

Roseanne Smith, CC BY 4.0, via Wikimedia Commons

On esitetty, ettei edellä selostettu kokonaan selitä maankohoamista. Vaikka Suomen kallioperä on ikivanhaa ns. peruskalliota ja kaukana laattojen saumakohdista, saattavat laattaliikuntojen jännitteet heijastua tänne saakka ja aiheuttaa maankamaran kohoamista.

Lähteitä

Esimerkkejä

Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunassa julkaisemat historialliset ilmakuvat ovat mainio tapa todentaa maankohoamista.
Esimerkeissä on sinne linkki, josta voi katsoa ilmakuvia eri vuosilta ja verrata niitä uusimpaan kuvaan vasemmalla alhaalla löytyvällä vaihtokuva- työkalulla (“Vertaa ylintä karttatasoa alempiin karttatasoihin”)

Merenkurkku: Björkö; Kobådan

Vihiluoto; Kempeleenlahti

Krunnit

Hailuoto

Rannan kasvillisuuden sukkessio näkyy hyvin.

Hailuoto; Marjaniemi 15.9.2013; Kuva: Aarne Hagman

Vastaluhdan saari; Kajaani

Oulujärvi; Vastaluhdansaari 10.7.2011; Kuva: Aarne Hagman

Maankohoaminen näkyy Oulujärven kaakkoiskulmassa, tässä saaressa niin, että kivikkoja painuu vähitellen veden alle ja matalat kohdat (luhta) ovat yhä enemmän veden vallassa.