Uutta ja ajankohtaista – Päivitettyä tietoa artikkeliin vuodelta 2017
- 18.5.2019; Niinhän siinä kävi, kuten odotettavissa oli: Jotta tästä metsiköstä jatkossa saisi parempaa puun kasvua ja tuottoa oli korkea aika harventaa se.
Samalla kaatui suuri osa kolopuista. Voi olla, että pikkusiepolle elinympäristö ei enää kelpaa. - Hieno asia kuitenkin:
- Tänään 14.6.2019 kuulin pikkusiepon laulavan ihan lähellä tätä paikkaa, samanmoisessa mutta kauemman aikaa sitten käsitellyssä kuusikossa. Se oli sieltä löytänyt uuden elinpiirin.
Tässä jutussa (v 2017) esittelen pikkusiepon sekä metsän, jossa se viihtyy. Valokuvat ovat mustavalkeita, koska tässä yhteydessä ne toimivat paremmin kuin värikuvat.
Pikkusieppo on Suomessa varsin vähälukuinen laji.
Ulkonöltään sen koiras on värikkäämpi kuin lähisukulainen kirjosieppo.
Laulu muistuttaa varsin paljon kirjosiepon laulua, mutta sen tunnistaa lopun laskevasta säkeestä.
Elinpiirinä se suosii vanhoja, kuusivaltaisia metsiä, joissa on paljon kolopuita.
Tässä metsässä olen havainnut pikkusiepon useana kesänä.
Olen täällä sen myös nähnyt, mutta pesää en ole etsinyt enkä linnusta kuvia ottanut. Tänä vuonna kuulin sen laulun ensi kertaa aamulla 7.6.2017. Havaintojeni mukaan pikkusieppo laulaakin enemmän aamulla. Kuvatessani aluetta alkuillasta 8.6.2017, en sen ääntä kuullut enkä lintua nähnyt.
En tunne tämän metsän historiaa, mutta kuten kuvista näkee, se on ollut pitkään koskemattomana ja siksikin mielenkiintoinen kuvauskohde.
Siellä on muutamia pitkälle lahonneita puupinoja, jotka on ilmeisesti kasattu kymmeniä vuosia sitten.
Metsässä on erittäin paljon lahoavia puita sekä pystyssä että maassa ja siksi myös runsaasti kaikenlaisia kääpiä.
Monessa kohti oli näkyvissä tikkojen vierailun merkkejä.
Kuvausaikana käenkaali oli alkanut kukkia ja se olikin tärkeä syy kuvata juuri tähän aikaan ja muuttaa kuvat mustavalkeiksi.
Kuvagalleria tässä alla: Klikkaa kuvaa > kameralogo > selaa kuvia
(Optiikkana Sigma 18-35 / 1.8 A) . Mukana on myös joitain 25.5.2017 ottamiani kuvia
