Photo by whitesession (Pixabay); CCO

Katso myös:

Artikkelin sisältö:

Uutta ja ajankohtaista

Koronarokote

Videoita






A- studio 7.12.2020

15.11.2020

Maailmalla on meneillään yli kahdensadan koronarokotteen kehitystyö. Äskettäin uutisoitiin, että Pfizer ja Biontech ovat edenneet jo kolmanteen vaiheeseen, jossa rokotetta on testattu ihmisillä. Tulosten mukaan se antaa 90 prosentin suojan sairastumiselta.
Myös Venäjältä on kerrottu vastaavista tuloksista Gamaleya- instituutista kehitetystä rokotteesta.
Rokotteita kehitetään eri tekniikoita käyttäen, mutta olleelista on se, että niiden avulla rokotteen saaneessa henkilössä käynnistyy vasta-aineiden tuotanto virusta vastaan.
Perinteisessä rokotuksessa tämä saadaan aikaan viemällä elimistöön toimintakyvyttömäksi tehtyä virusta.
Uudemmissa tekniikoissa tämä immuunivaste saadaan viruksen perimäaineksella. Tätä menetelmää ovat käyttäneet edellä mainittujen laitosten lisäksi myös Astra Zeneca ja Oxfordin yliopisto.
Suomessakin on koronarokotteen kehitys jo varsin pitkällä. Se perustuu koronaviruksen perimän tarkkaan tuntemiseen. Tutkijat ovat selvittäneet, mikä viruksen perimän osa ohjaa sen pinnan piikkiproteiinin valmistamista. Tämän proteiinin avulla virus tarttuu solun pintaan ja pääsee luikahtamaan sisään ikään kuin avaamalla oven solukalvoon.
Tässä rokotteessa tämän piikkiproteiinin valmistusohje eli kyseinen pätkä viruksen perimää pakataan vaarattoman adenoviruksen sisään: Se on sen kuljetin eli vektori, jolla se viedään solujen sisään. Solut alkavat valmistaa kyseistä piikkiproteiinia ja kun elimistö huomaa tämän, käynnistyy vasta-ainetuotanto. Kun ihminen sitten saa virustartunnan, elimistössä on jo valmiina vasta-ainetta tautia torjumaan.
Samanlaista perustekniikkaa eli ns. geenihoitoa (geeniterapiaa) on Suomessa aikaisemmin käytetty syövän sekä sydän- ja verisuonitautien hoitoon. Niissä viruskuljettimeen on pakattu syöpää tuhoavaa lääkettä. Tekniikkaa ovat olleet kehittämässä Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala ja Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Kari Alatalo. Koronarokotteen kehitystyössä on heidän lisäkseen mukana ollut myös Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela työryhmineen.
Kehitteillä olevan suomalaisen rokotteen ero muihin on se, että sitä on tarkoitus antaa suihkeena nenään, ei ruiskeena lihakseen. Tavoitteena tässä on se, että rokote näin tehoaa nopeammin ja paremmin, kun se menee elimistöön samaa reittiä kuin virus eli hengitysteiden limakalvojen kautta.
Valmius tämän rokotteen tuotantoon on jo olemassa, mutta ensin rokotetta testataan hamstereilla ja keväällä ihmisillä.
Vallalla on sellainen näkemys, että jatkossa tarvitaan monenlaisia rokotteita, myös tätä suomalaista.

Rokotuksesta yleensä

Edward Jenner vaccinating a boy. Oil painting by E.-E. Hillemacher, 1884.; Creative Commons Attribution 4.0 International

Rokotus perustuu elimistön immunologiseen järjestelmään. Siinä elimistöön laitetaan taudinaiheuttajia tai niiden osia. Ne on käsitelty niin, etteivät ne aiheuta tautia, mutta käynnistävät spesifisen puolustuksen kyseistä tautia vastaan.
Rokottaminen on käytännössä kokonaan hävittänyt mm. isorokon maailmasta ja vähentänyt merkittävästi  maailmanlaajuisesti ennen tavallisten tautien esiintymistä ja kuolleisuutta niihin ja mahdollisiin jälkitauteihin.
Jotta taudit eivät uudelleen pääsisi ihmispopulaatioissa leviämään epidemiaksi asti, väestö pitää olla rokotettu mahdollisimman kattavasti. Puhutaan ns.laumasuojasta.
Suomessakin on alkanut esiintyä eri syistä rokotevastaisuutta, populaatiotasolla erityisesti Pohjanmaan joissain kunnissa. On tarpeellista tehdä ero käsitteiden “rokottamattomuus” ja “rokotevastaisuus” välillä: Edellisessä on kysymys siitä, että rokote on vain jostain syystä jäänyt saamatta/ottamatta. Jälkimmäinen on tietoinen valinta.

Lähteitä

Tuhkarokko

Polio

Pandemrix

Grook Da Oger, CC BY-SA 4.0, via Wikimedia Commons

Isorokko

Twitteristä

Share
error: Content is protected !!