Katso myös:
Artikkelin sisältö:
- Uutta ja ajankohtaista
- Koronarokote
- Rokotuksesta yleensä
- Tuhkarokko
- Polio
- Pandemrix
- Twitteristä
Uutta ja ajankohtaista
Koronarokote
- THL; Rokotteet ja koronavirus
- HS; 10.12.2020; (lukijalle) Näin uudet koronarokotteet toimivat: ”Rna on lähtökohtaisesti turvallisin rokoteteknologia, mitä tällä hetkellä on”, sanoo tutkija
- IS; 8.12.2020; Näin koronarokotteet syntyvät – kaikki tutkimusvaiheet käydään läpi turvallisuudesta tinkimättä
- YLE 7.12.2020; Osa suomalaisista pelkää koronarokotetta enemmän kuin itse virusta. Selvitimme miksi.
- HS; 10.1.2021; (tilaajille) Noin kaksi miljoonaa suomalaista suhtautuu rokotteisiin kriittisesti. Joukossa on rokoteturvallisuutta pohtivia, vaihtoehtohoitojen kannattajia, valtiota epäileviä, raamatullisin syin pelkääviä, pandemian riskit kieltäviä ja salaliittoteorioihin vihkiytyneitä. Mikä kääntäisi heidän päänsä?
- YLE; Uutiset; 7.1.2021; Kuopiossa voitaisiin tehdä koronarokote kaikille suomalaisille parissa kuukaudessa – Seppo Ylä-Herttualalla saattaa olla käsissään voittamaton virusase
- HS 28.1.2021; Tavoitteena laumasuoja; Tämän jutun simulaatiot näyttävät, miten rokotteet hidastavat koronavirusepidemiaa ja johtavat lopulta laumasuojaan.
- YLE; 6.2.2021; Kohta suuri osa suomalaisista saa koronapiikin, mutta mitä meihin oikeastaan pistetään? — Näin rokotteet toimivat ihmisessä ja näin niitä on testattu
- HS; 6.3.2021; (tilaajille) Koronarokote valmistui nopeasti, mutta nyt tuotanto-ongelmat pitävät maailmaa panttivankinaan – grafiikat kertovat, mistä hitaus johtuu (tilaajille)
- Mikael Niku; Olipa kerran rna- rokote
- Centers for Disease Control and Prevention; Understanding mRNA COVID-19 Vaccines
- YLE; Saitko jo koronapiikin tai onko sinun vuorosi pian? – Katso miten rokotteet toimivat
- HS; 30.10.2021; Rna-rokote on rokote, vaikka rokotevastustajat muuta väittäisivät
Videoita
Katso videolta, miten adenovirusvektorirokote toimii koronaa vastaan? 📹
— THL (@THLorg) February 3, 2021
Lisää aiheesta voit lukea verkkosivuiltamme 👉 https://t.co/7Srkq4bQCG#korona #koronarokote pic.twitter.com/OpXtKnqxHt
[1/3] As the race toward a vaccine against covid-19 continues, I thought it’s be good to do a quick summary of what vaccines are, what do they do and which kinds of vaccines are we talking about. This is a quick overview and I’ll post links if you want to dig deeper into it! pic.twitter.com/AQMlfIZQWY
— LaPipette (@lapipettelabs) September 20, 2020
A- studio 7.12.2020
15.11.2020
Maailmalla on meneillään yli kahdensadan koronarokotteen kehitystyö. Äskettäin uutisoitiin, että Pfizer ja Biontech ovat edenneet jo kolmanteen vaiheeseen, jossa rokotetta on testattu ihmisillä. Tulosten mukaan se antaa 90 prosentin suojan sairastumiselta.
Myös Venäjältä on kerrottu vastaavista tuloksista Gamaleya- instituutista kehitetystä rokotteesta.
Rokotteita kehitetään eri tekniikoita käyttäen, mutta olleelista on se, että niiden avulla rokotteen saaneessa henkilössä käynnistyy vasta-aineiden tuotanto virusta vastaan.
Perinteisessä rokotuksessa tämä saadaan aikaan viemällä elimistöön toimintakyvyttömäksi tehtyä virusta.
Uudemmissa tekniikoissa tämä immuunivaste saadaan viruksen perimäaineksella. Tätä menetelmää ovat käyttäneet edellä mainittujen laitosten lisäksi myös Astra Zeneca ja Oxfordin yliopisto.
Suomessakin on koronarokotteen kehitys jo varsin pitkällä. Se perustuu koronaviruksen perimän tarkkaan tuntemiseen. Tutkijat ovat selvittäneet, mikä viruksen perimän osa ohjaa sen pinnan piikkiproteiinin valmistamista. Tämän proteiinin avulla virus tarttuu solun pintaan ja pääsee luikahtamaan sisään ikään kuin avaamalla oven solukalvoon.
Tässä rokotteessa tämän piikkiproteiinin valmistusohje eli kyseinen pätkä viruksen perimää pakataan vaarattoman adenoviruksen sisään: Se on sen kuljetin eli vektori, jolla se viedään solujen sisään. Solut alkavat valmistaa kyseistä piikkiproteiinia ja kun elimistö huomaa tämän, käynnistyy vasta-ainetuotanto. Kun ihminen sitten saa virustartunnan, elimistössä on jo valmiina vasta-ainetta tautia torjumaan.
Samanlaista perustekniikkaa eli ns. geenihoitoa (geeniterapiaa) on Suomessa aikaisemmin käytetty syövän sekä sydän- ja verisuonitautien hoitoon. Niissä viruskuljettimeen on pakattu syöpää tuhoavaa lääkettä. Tekniikkaa ovat olleet kehittämässä Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala ja Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Kari Alatalo. Koronarokotteen kehitystyössä on heidän lisäkseen mukana ollut myös Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela työryhmineen.
Kehitteillä olevan suomalaisen rokotteen ero muihin on se, että sitä on tarkoitus antaa suihkeena nenään, ei ruiskeena lihakseen. Tavoitteena tässä on se, että rokote näin tehoaa nopeammin ja paremmin, kun se menee elimistöön samaa reittiä kuin virus eli hengitysteiden limakalvojen kautta.
Valmius tämän rokotteen tuotantoon on jo olemassa, mutta ensin rokotetta testataan hamstereilla ja keväällä ihmisillä.
Vallalla on sellainen näkemys, että jatkossa tarvitaan monenlaisia rokotteita, myös tätä suomalaista.
- Lähteenä edelliseen käytetty: HS; 15.11.2020 (tilaajille) Suomalaistutkijoiden koronarokote saattaa estää paremmin tartuntoja kuin nopeammin edenneet
- YLE; 10.11.2020; Onko koronarokotetta testattu tarpeeksi? Voiko rokotettu tartuttaa yhä muita? – Kysyitte koronarokotteista, asiantuntijat vastaavat
- YLE; 9.11.2020; Merkittävä edistysaskel koronarokotteen kehittelyssä: Pfizer ja BioNTech ilmoittavat rokotteensa tehonneen 90-prosenttisesti testeissä
Rokotuksesta yleensä
Rokotus perustuu elimistön immunologiseen järjestelmään. Siinä elimistöön laitetaan taudinaiheuttajia tai niiden osia. Ne on käsitelty niin, etteivät ne aiheuta tautia, mutta käynnistävät spesifisen puolustuksen kyseistä tautia vastaan.
Rokottaminen on käytännössä kokonaan hävittänyt mm. isorokon maailmasta ja vähentänyt merkittävästi maailmanlaajuisesti ennen tavallisten tautien esiintymistä ja kuolleisuutta niihin ja mahdollisiin jälkitauteihin.
Jotta taudit eivät uudelleen pääsisi ihmispopulaatioissa leviämään epidemiaksi asti, väestö pitää olla rokotettu mahdollisimman kattavasti. Puhutaan ns.laumasuojasta.
Suomessakin on alkanut esiintyä eri syistä rokotevastaisuutta, populaatiotasolla erityisesti Pohjanmaan joissain kunnissa. On tarpeellista tehdä ero käsitteiden “rokottamattomuus” ja “rokotevastaisuus” välillä: Edellisessä on kysymys siitä, että rokote on vain jostain syystä jäänyt saamatta/ottamatta. Jälkimmäinen on tietoinen valinta.
Lähteitä
- Rokote.fi
- Rokotustieto.fi
- THL; Rokottaminen
- THL; Rokotustekniikat
- Terveyskirjasto; Rokottaminen
- Laumasuoja
- HS; Julkaistu: 9.8.2017 , Päivitetty: 30.11.2018;Hirveät taudit piinaisivat meitä jos rokotuksia ei olisi, ja moni suomalainen on unohtanut sen, sanoo professori
- Wikipedia; Rokotus
Tuhkarokko
- THL; Tuhkarokko
- THL; 29.11.2018; Tuhkarokkotapaus Pohjanmaalla – useita altistuneita
- HS; 29.11.2018; Tuhkarokkoon sairastunut esikoululainen oli tekemisissä rokottamattomien lasten kanssa – useita määrätty kotieristykseen
- Yle; 1.12.2018; Sadat ovat hakeneet rokotteen tuhkarokon pelossa – lääkäri pitää uusia tapauksia todennäköisinä lähiviikkoina Luodossa
- HS; 1.12.2018; Tuhkarokko on yhä vakava tauti myös Suomessa
- Wikipedia; Rokotus
- YLE; 5.12.2019; Samoalla alkoi kaksipäiväinen rokotuskampanja tuhkarokkoepidemian takia – koko maa on suljettuna
- YLE; Tiedeykkönen; Sairastettu tuhkarokko vie immunologisen muistin, mutta tuhkarokkorokotus säästää sen
- YLE; 13.11.2020; Vain kerran se on onnistunut täysin: rokotukset pyyhkivät tappajaviruksen koko maailmasta – 40 vuotta isorokon hävittämisestä
Polio
Pandemrix
- STM; Kooste toimista; Pandemrix-rokottaminen ja narkolepsia
- Wikipedia
- YLE; 22..9.2020; Pandemrix-rokotteen mahdollisesti aiheuttaman narkolepsian korvauksista riidellään edelleen – kanteita nostettu oikeudessa
- YLE; 9.12.2020; Sanni Laine, 24, sairastui narkolepsiaan rokotteen seurauksena ja sanoo nyt, että jonkun piti sairastua, jotta kansa pystyttiin suojaamaan sikainfluenssalta
Isorokko
Twitteristä
Modernan koronarokotteessa on yksi merkittävä etu Pfizerin rokotteeseen verrattuna https://t.co/lhrvAkQ8VI
— Aarne Hagman (@Akentti) November 16, 2020
Jo toinen läpimurto: Modernan koronarokote lähes 95-prosenttisesti toimiva https://t.co/iiaDfwFtEy
— Aarne Hagman (@Akentti) November 16, 2020