Kävimme katsomassa Ateneumissa “Veljekset von Wright”- näyttelyn Kyseessä oli museokortin matka “Koe museojoulu Helsingissä 24.-26.11. “
Aluksi oli auditoriossa veljesten elämän ja taiteilijauran esittely. Tämä johdatteli mukavasti näyttelyyn.
Kuopion taidemuseossa näyttely on 24.3.-2.9.2018.
Veljesten osin yhteinen osin varsin erilainen elämä ja ura selviää alla olevista lähteistä enkä sitä tässä rupea seikkaperäisesti läpi käymään. Sen sijaan nostan tässä esille muutamia asioita ja teoksia, jotka itseäni erityisesti koskettivat ja kiinnostivat. Tämä on vain pintaraapaisu mittavasta ja monipuolisesta näyttelystä. Syvempi perehtyminen vaatisi useampia käyntejä senkin takia, että välillä teosten edessä oli suorastaan tungosta.
Artikkelin kuvapäivitys 28.2.2018:
- Kansallisgalleria on vapauttanut teoksiaan vapaaseen käyttöön
- Niinpä laitoin tänne kokoelmasta imuroimani Ferdinandin maalaukset “Taistelevat metsot”, “Huuhkaja iskee jänikseen” ja “Metsämaisema Haminalahdelta” sekä Magnuksen maalauksen “Suopeltovuori Haminalahdessa”
- Lisenssimäärittelyä: “Tämä teoskuva on lisensoitu CC0-lisenssillä ja on vapaasti käytettävissä, sillä teoksen tekijänoikeuden suoja-aika (70 vuotta taiteilijan kuoleman jälkeisestä vuodesta) on päättynyt. “
Magnus von Wright
Wilhelm von Wright
Ferdinand von Wright
Näyttelyteos:
Veljekset von Wright; Taide, tiede ja elämä; Toim. Erkki Anttonen ja Anne-Maria Pennanen; Kansallisgalleria, Ateneum
Kuuntele myös:
YLE Podcast Lintumaalareiden maisemissa Haminalahdessa
Von Wrightin suku on asuttanut Kuopiota jo lähes 300 vuotta. Kesävieraana tavataan suvun nykyinen päämies professori Atte von Wright, jonka isoisän setiä veljekset olivat. Haminalahden kulttuuripolulla voi kävellä taulujen maisemissa. Toimittaja on Marianne Mattila.
*******
Svenska Foglar (alkuperäinen kirjoitusasu)
Kaikki veljekset olivat jo nuorina harjaantuneita lintujen tuntijoita. Magnus aloitti Ruotsin linnuston kuvittamisen ja Wilhelmin avustamana veljekset saivat tämän vihkoina ilmestyneen teoksen valmiiksi. Teos on saatavissa netissä:
Tässä muutamia näytekuvia kuvankaappauksena ko. teoksesta. Lintuja enemmän harrastavat huomaavat, että joidenkin lajien tieteellinen nimi on nykyisin erilainen.
Skandinaviens Fiskar
Wilhelm, joka vietti suurimman osan elämästään Ruotsissa vastasi laajan Skandinaviens Fiskar- teoksen kuvituksesta. Teos on saatavissa netissä:
Tässä linkkinä muutama kalan kuva (Kansallisgalleria):
Muut tieteelliset kuvitustyöt
Vesivärein maalatut litografiat on tehty äärimmäisen taidokkaasti. Eniten hämmästelin näyttelyssä Wilhelmin ja Ferdinandin tekemiä kuvia Skandinavian pienistä selkärangattomista. Esimerkiksi jotkut kuvat kotiloista ja värysmadoista olivat kooltaan vain 2-3 cm ja kuitenkin niihin oli maalattu vesiväreillä pienimmätkin yksityiskohdat – Miten ihmeessä he sen tekivät?
Esimerkkinä Magnus von Wrightin tieteellisistä kuvista on sammakon anatomiaa esittävä litografia. Se on teoksesta Acta Societatis Scientiarum Fenniacae III:II, 1852 Teos löytyy skannattuna Biodiversity Heritage Libraryn sivuilta
Maisemat
Kuopiolaisena Ferdinandin ja Magnuksen tekemät maalaukset heidän kotiseudultaan Haminalahdesta vetivät tietysti puoleensa myös minun katsettani, kun niitä sain näyttelyssä alkuperäisinä ihastella. Tässä näitä maalauksia:
- Vanha Haminalahti (linkki sivulle)
Ikään kuin “suomalaisen maiseman prototyyppi” on Ferdinandin maalaus “Näköala Haminalahdelta”: Siitä minulla on täällä oma artikkelinsa
Magnus osallistui merkittävän 1800- luvun teoksen “Finland framstäldt i tecknigar” kuvitukseen 16 piirustuksella. Näitä näyttelyssä olevia ja muitakin pieniä maisematöitä katsoin tosi tarkkaan ja läheltä. Niistä oli moni tehty pelkästään lyijykynällä, joka on itselleni kaikkein mieluisin piirrostapa. Niinpä tutkailin, miten erilaiset materiaalit ja mm. kasvillisuus ja kallioperä oli saatu näköiseksi ja miten varjostus oli tehty. Teos on saatavana netissä:
Tässä yksi esimerkkikuva
Huomioin, että näyttelyn pientenkin maisemapiirrosten luona näyttelyvieraat (kuten myös itsekin) innolla etsivät niistä heille tuttuja paikkoja ja yrittivät sijoittaa ne nykyiseen näkymään vastaavalta paikalta.
Muuttuva kaupunki
Magnus asui pitkään Helsingissä ja maalauksiinsa hän tuli tallentaneeksi arvokkaan dokumentoinnin siitä, millainen kaupunki oli hänen aikanaan ja myös se, miten se on muuttunut. Hän mm. teki 360 asteen panoraaman kaupungista Kaisaniemen kalliolta katsottua. Näyttelyssä tämän sai nähdä astumalla sananmukaisesti tämän piirroksen sisään. Varsin vaikuttava on maalaus, joka esittää Katajanokkaa: Näkymää voi verrata nykyiseen.
Tässä on Magnuksen maalaus Oulusta. Maalaus on tehty tältä paikalta:
Taistelevat metsot ja Huuhkaja jäniksen kimpussa
Ferdinandin kuuluisista lintumaalauksista nostan tähän esille vain kaksi senkin takia, että niistä on näyttelyn teoksessa erittäin perusteelliset selostukset.
Artikkelissa “Suomen taiteen ikoni” pohditaan mm. sitä miksi “Taistelevat metsot” on saavuttanut tuon aseman ja on yksi kansallisen taiteen “avainteoksia”. Onhan se erilaisina kopioina ja versioina levinnyt kaikkialle Suomeen ja vaikka minkämoiseen käyttöön.
Jänistä saalistavasta huuhkajasta on Ferdinandin tekemänä kaksi äkkikatsomalta täysin identtistä maalausta samalta vuodelta 1860: Kansallisgalleriassa on “Huuhkaja iskee jänikseen” ja Lahden taidemuseossa “Huuhkaja hyökkää jäniksen kimppuun”.
Teosten eroja on selvitetty uusimmilla tieteen menetelmillä: Niistä on mm. otettu röntgenkuvat ja taitelijan käyttämiä maaleja on analysoitu. Tulokset ovat mielenkiintoista luettavaa. Nyt voit näistä kuvista yrittää etsiä maalauksista eroja.
Tässä on itse ottamani kuva Lahden taidemuseon maalauksesta ja Ateneumissa oleva teos. Kännykällä ottamani kuvan värit eivät vastaa todellisuutta.(Vihje: Tutki heinän korsia ja kallion muotoja!)
