Taivaanpalloa tarkkaan lukemassa

Olli Jalonen on lempikirjailijoitani siitäkin syystä, että hänen kirjoissaan on runsaasti maantietoa, luonnontieteitä ja myös biologiaa.
Muutama vuosi sitten Finlandiapalkintoehdokkaana oli hänen romaaninsa ”14 solmua Greenwichiin”. Sen matkakertomuksesta innostuin niin, että tein sen pohjalta Google Earthiin kirjan kertoman matkareitin.
Hänen uusin kirjansa ”Taivaanpallo” voitti vuoden 2018 palkinnon. Sain tämän kirjan toivotuksi joululahjaksi ja luin sitä todella tarkkaan ja alleviivaten: Tarkoitukseni oli poimia sieltä esiin mielenkiintoisia luonnon- ja maantieteellisiä asioita, etsiä niistä tietoa netista ja koota ne tämmöiseksi artikkeliksi – Tässä lopputulos.

14 Solmua Greewichiin

Kirjassa kerrotaan kilpailusta, joka järjestettiin tähtitietelijä Edmund Halleyn 350- juhlavuoden kunniaksi. Kilpaan osallistuneiden joukkueiden piti kiertää maapallo 0-meridiaania pitkin niin, että siltä sai poiketa maalla korkeintaan 1 mailin ja merellä 10 merimailia.
Kilpailijat viettävät kaksi päivää Saint Helenalla 9.-11.6.2007. Halleyn observatorion paikalla oli yksi kilpailun ”rasteista”.

Kirjailijan mukaan tämä ”Taivaanpallo”- teos oli jo kypsymässä, kun hän kirjoitti tuota Greenwich- kirjaa.
En tässä selosta kirjan sisältöä tai juonta tarkemmin, vaan kokoan tietoja, kuvia ja karttoja kirjan henkilöistä, paikoista, eläinlajeista ja muista mielenkiintoisista asioista.
On suuren huomion arvoista, miten paljon ja miten tarkasti Jalonen on tehnyt taustatyötä selvittäessään romaanin tapahtumapaikkoja ja -aikoja sekä todellisten henkilöiden elämää.

Olen tähän artikkeliin laittanut valikoiden tietoja siinä järjestyksessä, kun ne kirjassa vastaan tulivat.
Etsin myös kirjan ajankohtaan sopivia kuvia ja karttoja.
Tutkalin myös, miltä näytti tähtaivas tuolloin noilla paikoilla.
Toivottavasti pääset lopuksi kiipeämään Google Earth- sovelluksella Walesin korkeimmalle vuorelle.

Tuon Greenwich- artikkelini takia olin yhteydessä Olli Jaloseen, kun halusin hänen tietävän asiasta. Hän suhtautui juttuuni positiivisesti. Saas nähdä, lähetänkö myös tämän artikkelin hänelle tiedoksi.

Edmond Halley

Kirjan toinen päähenkilö on kuuluisa luonnontieteilijä Edmond Halley. Hänen nimensä mukaan on nimetty ehkä maailman kuuluisin komeetta.
Hänen etunimensä kirjoitetaan eri lähteissä eri tavalla.
Halley rakensi Sain Helenalle observatorion ja teki saarella tähtieteellisiä ja meteorologisia havaintoja. Hän mm. havaitsi Merkurius- planeetan kulun Auringon pinnan yli ja selitti pasaati- ja monsuunituulten syntymekanismin.

In 1677 English astronomer Edmond Halley visited St Helena Island to observe the transit of the planet Mercury. His base camp was in this location at Hutts Gate. David Stanley from Nanaimo, Canada [CC BY 2.0 (https://creativecommons.org/licenses/by/2.0)], via Wikimedia Commons

Saint Helena

Kirjan alun tapahtumat keskittyvät Saint Helenan saarelle. Geologialtaan saari on sammunut tulivuori.
Kerrotaan, että saaren löysivät ilmeisesti portugalilaiset merenkulkijat vuonna 1502.
Saari näkyi vuonna Amsterdamissa 1519 julkastussa kartassa ”Atlas Universal”.
Saari oli kirjan tapahtumien aikaan englantilaisen Itä-Intian kauppakomppanian hallinnassa.

Lintuja

Kirjan päähenkilö on Angus, joka johdattelee tapatumia minä- muodossa.
Halley opettaa häntä tekemään ja kirjaamaan tarkkaan ylös luontohavaintoja jo ennen kuin hän oppi lukemaan.
Hän teki havaintoja myös linnuista, joista mainitaan jo sivulla 10 muiden lajien ohella maina. Se on saarella tulokaslaji: se tuotiin sinne Intiasta laivojen mukana suosittuna häkkilintuna.
Pihamaina on levittäytynyt monille alueille ja runsastunut joissain paikoissa haittalajiksi asti.

Retkillä rantakallioille hän näkee fregattilintuja. Olivatko ne mahdollisesti nykyisin jo uhanalaisia atlantinfregattilintuja?

Wikipedia; atlantinfregattilintu

Atlantinfregattilintu; Heinrich von Kittlitz [Public domain]

”Jumalan puutarhan” muuttuminen

Jo ennen kirjan aikaa saarelle tulleet uudisasukkaat kaskesivat metsiä ja villintyneet vuohilaumat kalusivat rinteitä paljaiksi. Saarelle tuli rottia, jotka lisääntyivät nopeasti. Niitä pyytämään tuoduille kissoille kotoperäiset linnut olivat helppoja saalista, kun ne eivät mieltäneet kissoja pedoiksi.

Taivaanpallon tähtien merkkaamista

Halley opetti Angukselle, kuinka hänen piti merkitä systemaattisesti ylös tähtien paikkoja.
Pienet tähdet näkyvät taivaalla paremmin, jos katsoo niitä vähän ohi – Oletko huomannut itse tämän?
Alla on tähtitaivas Saint Helenalta katsottuna 1.1.1681 klo 22 ja Ascensionilta saarelta 1.1.1684 klo 22.
Päivämäärät eivät ole kirjasta. Angus huomasi, että Ascensionilta katsottaessa tähtitaivaalla tähdet näkyvät eri kulmassa, alempana kuin Saint Helenalta – Miksi?

Tähtitaivas suuntaan SSW (E-LO) Saint Helenalta katsottuna 1.1.1681 klo 22; Kuvakaappaus Stellarium sovelluksesta; Tähtikuviot merkitty viivoilla

Tähtitaivas suuntaan SSW (E-LO) Ascensionilta katsottuna 1.1.1684 klo 22; Kuvakaappaus Stellarium sovelluksesta

Halleyn komeetta

An image of Halley’s Comet taken June 6, 1910.Purchased by The New York Times for publication (Public Domain); [Lähde]

Kirjeessään Saint Helenan pastorille 22.10.1682 uudesta kodistaan IslingtonistaHalley kertoo nähneensä komeetan elokuun lopulla. Hän rakensi kotiinsa observatorion, jossa oli taivaankappaleiden suuntien havainnointiin tarkoitettu sekstantti. Se ei ollut vielä silloin käytössä kun hän tarkkaili kyseistä komeettaa ja niinpä havainnot sen radasta eivät olleet tarkkoja.
Julkaisussaan Synopsis of the Astronomy of Comets vuodelta 1705 hän listaa 24 komeetan havainnot ja Newtonin lakeja soveltaen, ottaen huomioon suurten planeettojen vaikutukset laskee niiden ratoja. Silloin hän hän huomaa, että vuoden 1531, 1607 ja 1682 komeettahavainnot olivat todennäköisesti samasta komeetasta. Hän laski tämän perusteella, että se tulee uudelleen nähtäväksi lähelle Aurinkoa vuonna 1758. Halleyn komeetan kiertoika on siis 76 vuotta. Hän ei itse enää ehtinyt komeettaansa nähdä – En minäkään enää: Se näkyi viimeksi vuonna 1986 ja seuraavan kerran siis vuonna 2061.

Ascension

Purjelaiva, jolla Angus meni Englantiin pysähtyi Ascensionin saarella. Saarelta louhttiin tuolloin ”hohkaista kiveä”. Saari sijaitsee Atlantin keskiselänteen kohdalla ja on syntynyt vulkaanisen toiminnan tuloksena.
Atlantin keskiselänne on kahden litosfäärilaatan erkanemiskohta ja sen kohdalla syntyy uutta merenpohjaa.

Kultarannikko

Tämä seutu on tuttu myös ”Afrikan tähti” pelistä ja sieltä on oikeastikin löydetty kultaa.
Rannikon satamissa Amerikkaan meneviin laivoihin lastattiin orjia.
Laiva pysähtyi Dixcove Fortin (nyk. Fort Metal Cross) linnakkeella.

Map of the African Gold Coast; Koninklijke Bibliotheek [Public domain]; v 1635

Jakob van der Schley [Public domain]; View of the Gold Coast between Elmina and Maure, with in the foreground slaves being loaded on board; v 1747

Islington

Halley asui 1680- luvulla Islingtonissa

Kylmä talvi Lontoossa

Talvi 1684 oli Lontoossa erittäin kylmä ja Thamesin jäällä vietettiin markkinoita.
Vuosina 1450–1850 Euroopassa oli normaalia kylmempi kausi, jota on kutsuttu ”pieneksi jääkaudeksi”.

Thomas Wyke [Public domain], via Wikimedia Commons; Frost Fair on the River Thames near the Temple Stairs, detail

Kuningas

Kirjan tapahtumien aikaan Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuninkaana oli Kaarle II, Hän kuoli vuonna 1685

Wikipedia; Kaarle II

Isaac Newton

Newton, tuo fysiikan suurmies oli Halleyn aikalainen. Hänen laatimiinsa painovoima- ja liikelakeihin Halley perusti laskelmansa planeettojen, Kuun ja komeettojen liikkeistä.