Artikkelia päivitetty 8.5.2019
Kuopioonkin alkoi illalla 2.5.2019 sataa lunta. Aamupäivällä 3.5. oli jo sitten ihan talviset olot.
Navakassa tuulessa oli aika huljakka käpsehtiä.
Linnuilla, etenkin jo saapuneilla hyönteissyöjillä on eväs näinä päivinä tosi tiukassa.
Kävelin Väinölänniemen rantaa uudelleen 4.5.2019. Lunta oli tullut lisää.
Jos tästä kelistä voi lintuharrastaja jotain hyvää sanoa niin se on se, että lintuja kokoontuu pienille sulille, suojaisille paikoille ja mm. rantakasvillisuuteen, missä niitä on helppo tarkkailla. Kylmästä johtuen ne vaikuttavat myös kovin kesyiltä ja lyhelläkin putkella pääsee niitä hyvin kuvaamaan.
Niinpä tällä retkellä sain itselleni harvinaisia ja suhteellisen hyviä kuvia mm. (oletetusta/kts. alla) tiltaltista ja kirvisistä: Jopa niin onnistuneita, että niistä ehkä näkyvät ne tuntomerkit, mistä tiltaltin pitäisi voida erottaa pajulinnusta ja kirviset toisistaan.
Kuvien värisävyissä pitää huomioida pilvinen sää ja muutenkin kuvausolosuhteet. Myös kamera, optiikka ja kuvien säätäminen vaikuttaa siihen, miltä lintu näyttää.
Kuvani ovat aika kovasti kropattuja, jolloin niissä näkyy kohinaa. Eivät ne muutenkaan ole kovin tarkkoja. Kuvissani oli optiikasta johtuen liiallinen ruskea sävy. Tein parista kuvasta myös mustavalkean version.
Nämä uudelleen säädetyt kuvat ovat nyt täällä.
On huomioitava myös se, että sää oli märkä ja niin oli lintujen höyhenpeitekin.
Kun jaoin kuvat oletetusta tiltaltista lintuyhdistyksemme WhatsApp- ryhmässä, alkoi pohdinta siitä, onko kuvaamani lintu tiltaltti vai pajulintu:
- Siellä oltiin aluksi sitä mieltä, että tiltaltti on. Perusteluna käytettiin lintukirjoissakin mainittuja tuntomerkkejä.
- Sitten lajiin paremmin perehtyneet alkoivat syynätä kuvia tarkemmin ja kallistuivat pajulinnun kannalle. En tässä rupea kaikkia perusteluja tähän sellaisenaan kirjaamaan, koska ne ovat jo todella pitkälle meneviä ja vaativat mm. silmäkulma- ja silmäjuovan tarkkaa tutkimista, nokan muodon ja värin tarkkaa katsomista , käsisiiven ulottuman tarkempaa mittaamista sekä käsisulkien kovertumien tutkimista.
- Seuraavaksi pyysin tuntemaani, erittäin kokenutta rengastajaa ja muutenkin pätevää lintumiestä tutkimaan kuvia ja määrittämään, kumpi laji on kyseessä. Hän teki niin tarkkaa työtä kuin mitä nyt näiden kuvieni perusteella voi tehdä. Hän myös vaalensi kuvia nähdäkseen tuntomerkit paremmin. Hän löysi tästä yksilöstä sekä tiltaltille että pajulinnulle sopivia ominaisuuksia. Loppupäätelmä häneltä oli sellainen, että ilman vielä tarkempia kuvia tai peräti sitä, että lintua voisi katsella kädessä, ei varmasti voi sanoa, kumpi laji on kyseesä: Tässä vaiheessa, minun kuvieni perusteella lajimääritteeksi jäi pajulintu/tiltaltti.
- Viimeinen vaihe: Määrityksen avuksi saatiin tarkempia, paremmalla kalustolla otettuja, paremmin valottuneita ja tarkempia kuvia. Ne todettiin olevan tuntomerkkejä vertailemalla samasta yksilöstä otetuksi. Kun niitä sitten värisävyjen ja etenkin siipisulkien kohdalta tarkkaan tutkittiin, päätyi em. henkilökin pajulintuun.
Kävelyretkien kuvasatoa
Tämä on siis pajulintu
