stux / Pixabay
XXIII talviolympialaiset järjestetään 9.–25. helmikuuta 2018 Etelä-Korean Pyeongchangissa.
Niitä odotellessa voit näiden YLE:n elävän arkiston klippien myötä muistella kisoja vuosien takaa.
Erityisesti ovat itselleni mieleen jääneet Squaw Valleyn ja Innsbruckin kisat. Meillä pojilla oli kodin lähellä olevalla mäellä oma ”Intaanivaimon laakso”, jonne teimme kisaladut ja hyppyrin.
Parhaillaan Suomen hiihtäjät ovat kisaamassa Seefeldissä, jossa parille hiihtäjälle on vielä tarjolla lisänäytön paikka Pyeongchangin kisoihin päästäkseen. Inssbruckissa vuonna 1964 pidettyjen kisojen suomalaissankari oli Eero Mäntyranta.
Esittelytekstit (Jukka Lindfors) ovat Elävästä arkistosta.
Audiot ovat linkkinä. Niissä on mukana vain hiihtoselostuksia.
Nyt voit kokeilla kunnon vanhanajan ”somettamista” kuuntelemalla nämä selostukset ilman pikakelausta alusta loppuun!
Veikko Hakulinen hiihti Oslon talviolympialaisten kuninkuusmatkalla legendaarisen voittoajan 3.33,33. Eero Kolehmainen sinetöi Suomen maineen maailman parhaana hiihtomaana.
Selostaja Niilo Tarvajärvi hehkutti Hakulisen saapuessa maaliin: ”Voittaja tulee!”
”Taitaapa olla niin että Valkeakosken meesa ja sulfa on auttanut, ja nyt vetää poika, aika tavalla väsyksissä poika painaa, mutta niin tulee kaksi lykkäystä vielä ja – nyt on Hakulinen maalissa!”
Cortinan talviolympialaisten 50 kilometrin kilpailussa Veikko Hakulinen joutui tunnustamaan paremmakseen Ruotsin nousevan hiihtotähden, Sixten Jernbergin.
Kolmanneksi matkalla sijoittui Neuvostoliiton Pavel Koltšin.
Veikko Hakulinen oli voittanut 50 kilometrin kilpailun Oslon talviolympialaisissa neljä vuotta aiemmin. Cortinassa Hakulinen oli ykkönen 30 kilometrillä.
Vuoden 1956 talviolympialaisten 3×5 kilometrin viestin huippujännittävä kaksintaistelu Suomen ja Neuvostoliiton välillä ratkesi Siiri Rantasen ankkuriosuudella.
Falunin MM-hiihdoissa 1954 venäläiset olivat vieneet naisten viestin kullan suomalaisten nenän edestä.
Kaksi vuotta myöhemmin Cortinan talvikisoissa Suomi janosivat revanssia matkan ennakkosuosikista.
Ensimmäisen osuuden päättyessä Suomen Sirkka Polkunen oli toisena. Hurjavauhtinen Mirja Hietamies lyhensi eroa noin 8 sekuntiin.
Siiri Rantasen päästessä takaa-ajamansa venakon ohi selostajisto heittäytyy asianmukaisen runolliseksi.
Yllättäjä Kalevi Hämäläinen ja vanha konkari Veikko Hakulinen valtasivat kaksi ensimmäistä sijaa vuoden 1960 talviolympialaisten pisimmällä matkalla.
Kalevi Hämäläinen oli vuonna 1958 noussut tyhjästä 30 km:n maailmanmestariksi Lahdessa, muttei ollut olympialaisiin mennessä voittanut vielä ainuttakaan Suomen mestaruutta.
Hämäläinen pudotettiin sekä MM-kisajoukkueesta vuonna 1966 että Grenoblen olympialaisista vuonna 1968. Suomen hiihtojohto ei odottanut häneltä Squaw Valleyssakaan suuria.
Hämäläinen sijoitettiin 50 kilometrillä ensimmäiseen arvontaryhmään, jossa hän sai numerokseen ykkösen. Mutta jo ensimmäisen kympin jälkeen numero yksi oli myös kilpailun ykkönen.
Hurja viestitaistelu vuoden 1960 talviolympialaisissa ratkesi vasta loppumetreillä ennen maalia. Suomen joukkueen ankkurina oli hiihtokuningas Veikko Hakulinen.
Yksi Squaw Valleyn jännittävimmistä kamppailuista käytiin miesten 4 x 10 km:n viestissä. Kilpaan osallistui myös Suomen nouseva tähti Eero Mäntyranta.
Norjan Brusveen lähti viimeiselle osuudelle ensimmäisenä perässään Oslon ja Cortinan olympiavoittaja Veikko Hakulinen. Kolme kilometriä ennen maalia Hakulinen oli kaventanut norjalaisankkurin etumatkan 25 metriin.
Miehet saapuvat hiihtostadionille rinta rinnan, ja vasta viimeisillä metreillä Hakulinen tekee hirmuisen loppukirin voittaen noin viidellä metrillä.
Kolmanneksi sijoittui Neuvostoliiton joukkue.
Kolmenkympin mestari Eero Mäntyranta otti voiton myös vuoden 1964 olympialaisten pikamatkalla. Kahdella kullallaan ja viestihopeallaan hän sai lisänimen ”Mr. Seefeld”.
