Luontoharrastajana olen hyvin paikkauskollinen.
Näillä kahdella paikalla olen käynyt edellisinä vuosina säännöllisesti ja tulen myös nyt toden teolla käynnistyneellä retkeilykautena 2022 usein käymään.
Havaintokohteina ovat minulla pääosassa linnut, mutta toki tarkkailen luontoa muutenkin ja ylipäätään nautin vain “käpsehtimisestä” erilaisissa paikoissa niitä myös valokuvaten.
Savonlinnan Niittylahdesta minulla on täällä jo aikaisempia artikkeleja.
Siellä käyn erityisesti hanhien muuton aikaan keväällä ja syksyllä. Joskus pelloille pysähtyy laiduntamaan suuriakin hanhiparvia kuten syksyllä 2017 ja 2014. Nyt aamulla näkyi vain yksi ohilentävä parvi. Muutama päivä sitten pelloilla oli jonkin verran metsä-, tundra- ja valkoposkihanhia. Kapustarintojen ääniä kuului sinä aikana 14.5., kun paikalla olin, mutta en saanut niistä näköhavaintoa.
Paikka on mieluinen muutenkin maisemansa takia. Usein ennen auringon nousua, sopivalla säällä peltojen päälle levittäytyy sumua. Olen juuri siksi siellä usein valokuvannut – Niin nytkin.
Minusta nuo paksut petäjät, voinee sanoa jo hongat tuossa risteyksessä ja vanha lato ovat yhdessä hieno maisemaelementti. Toivottavasti näitä puita ei koskaan kaadeta esimerkiksi vedoten liikenneturvallisuuteen. Kuopiossa eräs hieno ranta, jossa usein linturetkeilin pilattiin, kun siinä olevat samanoloiset petäjät ja paksut haavat kaadettiin, kun haluttiin saada lisää venepaikkoja!
Artikkelit Niittylahdesta
Rehevöityneen lahden rannalla
Tänä vuonna käynnistyi neljäs Suomen pesimälinnuston atlaskartoitus. Siitäkin syystä käyn tällä paikalla nyt keväällä ja kesällä aika usein. Täältä saanen listalle toivottavasti hiukan harvinaisempiakin lajeja, joita tällaisessa ympäristössä voi tavata.
Lahden pohjukka on siihen raivattua veneväylää luukuunottamatta lähes umpeen kasvanut eikä minulla tätä kautta ole venettä käytössä. Niinpä piti turvautua rannalta käsin havainnointiin.
Ruskosuohaukka pesinee alueella kuten myös edellisinä vuosina: Edellisenä päivänä näin sekä koiraan että naaraan lentelevän ruovikon päällä ja myös laskeutuvan sen kätköihin. Nyt näin koiraan.
Kaulushaikara puhalteli, ruokokerttunen säksätti ja taivaanvuohet syöksyilivät ilmassa pyrstösulat väristen ja tikuttelivat mättäiden lomassa. Teerillä on lahden pohjoisrannalla aamuisesta kukerruksesta päätellen soidinpaikka. Nyt niitä lensi viitisentoista ohi siihen suuntaan. Hanhiparven kuvasta huomasin, että niitä oli rannan koivuissa.
Illan pimetessä sammakkojen kurnutus lisääntyi.
Kuinka ollakaan YLE: n sivulla julkaistiin juuri tänään 15.5. aiheesta artikkeli. En ole sammakoihin ja enkä myöskään niiden ääniin ennen tätä paneutunut.
Otin kännykällä tämän videon, mutta siinä sammakot kuten muutkin äänet kuuluvat heikosti.
Kuuntelin netissä julkaistuja sammakoiden ääniä ja luin kuvauksia niistä. Eniten kuulin sellaista pulputusta, joka ko. lähteiden perusteella kuuluisi viitasammakolle (Rana arvalis). Se on kuitenkin sen verran harvinaisempi kuin “tavallinen” sammakko eli ruskosammakko (Rana temporaria), että jonkin verran epäilen tätä lajimääritystäni.
Lähteitä
- YLE; 15.5.2022; Sammakot voi tunnistaa äänestä ja 4 muuta hauskaa faktaa keväisistä kurnuttajista
- YLE; 28.4.2022; Sammakoiden kutuaika on täydessä käynnissä, kurnuttajat voi tunnistaa äänen perusteella – lue biologin vinkit sammakkobongaukseen
- Suomen Luonto; 27.3.2015; Kuuntele sammakon kurnutusta ja rupikonnan urputusta
- Sammakkolampi.net; Sammakon ääntely
- Sammakkolampi.net; Viitasammakko
Vielä varsin myöhään lensi kaukaa ohi kaksi kohtalaisen isoa hanhiparvea ja yksi pienempi parvi lähes päältä. Kauempaa menevien lajimääritys oli ilman kaukoputkea epävarmaa, mutta äänien perusteella ainakin toinen oli valkoposkihanhia. Yli lentäneet olivat metsähanhia.
