Eipä sitä talvella, kesää odotellessa näitä juurikaan muistele.
Hesan artikkelin innoittamana etsin ja upotin tänne ne kuvat, jotka netistä löysin.
Tässä on mainittu muitakin lähteitä ko. artikkelin lisäksi. Lajin kohdalla on linkki nettilähteeseen, jos semmoinen on olemassa.
Lähteitä:
- Tapio Mainio; Juhannuksena Suomessa voi lentää 21.000 miljardia hyttystä; Helsingin Sanomat 17.6.2015
- http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kohta_pistaa_pista_vastaan_13_tieteen_faktaa_hytty
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyttyset
Lajeista:
- Tykkää erityisesti nilkoista. Keskiruumis yhtenäisen punaruskea. – Pikkuhyttynen (kuva)
- Esiintyy Etelä-Suomessa ja lounaisrannikolla. Pistää erityisen kipeästi – Luhtahyttynen (kuva)
- Inisee ja iskee yöllä arvaamatta. Pitkät jalat ja kirjava takaruumis – Piinahyttynen
- Liikkeellä jo varhain kesällä, koska talvehtii aikuisena. Lennossa ei kuulu ininää. Saa houkuteltua hyvin itseensä huitomalla, koska laji aistii hyvin liikkeet – Isokirsihyttynen (kuva)
- Pikkuinen ja huomaamaton. Pistää öisin ja aamulla sen huomaa syntyneistä paukamista – Lintuhyttynen
- Lentää varovasti ja pistää yöllä. Pitkät raajat ja siivet – Horkkahyttynen
- Lehden artikkelissa on kuva lajista Anopheles macilipennis. Wikipedian mukaan Suomessa elävät lajit ovat A. messeae ja A. beklemishevi . Lajinimeä ”macilipennis” ei haku tunne, vaan ehdottaa nimeä ”maculipennis”.
- http://www.rentokil.fi/tuholaisoppaat-koti/hyonteiset-ja-hamahakit/hyttyset/horkkahyttysen-sivu/
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Malaria_Suomessa
- Lentää nopsaan iholle ja pistääkin rivakasti. Etelä-Suomessa 90% hyttysistä on näitä. Ruskeanharmaa, raidallinen takaruumis – Metsähyttynen
- Yleistyy pohjoisemmaksi mentäessä. Ihan metsähyttysen näköinen – Korpihyttynen (kuva nimellä Ochlerotatus punctor)
- Lapisssa ”räkkää”. Metsähyttysen näköinen – Taigahyttynen
- Hillan kerääjän tuttu. Pitemmät raajat kuin taigahyttysellä – Jänkähyttynen
