Uutta ja ajankohtaista:
- Twitter- upotuksia artikkelin lopussa
- HS; 29.3.2024; Laivaliikenne uhkaa joutua 13 000 kilometrin kiertoreitille – Panaman kanavaan ei riitä vettä
- YLE; 18.1.2024; Maailman meriliikenne kärsii kahdessa paikassa: konflikti uhkaa Punaisellamerellä, kuivuus kiusaa Panaman kanavaa
- YLE; Areena; Konttilaivojen kasvavat riskit
- Satelliittikuva näyttää ruuhkan tukeutuneen Suezin kanavan edustalla – Konttilaivan irrottaminen voi kestää viikkoja
Eilisessä Helsingin Sanomissa (22.2.2010) oli mielenkiintoinen artikkeli siitä, kuinka ilmaston lämpeneminen sananmukaisesti avaa uusia reittejä merille
Pohjoisen napa-alueen yhtenäisen jäätikön pieneneminen on nimittäin tehnyt kesäisin mahdolliseksi kulkea ilman jäänmurtajaa koillisväylän ja luoteisväylän läpi.
Photo by NASA Goddard Photo and Video
Koillisväylä on meritie Pohjois-Atlantilta Siperian pohjoispuolitse Beringinsalmeen ja luoteisväylä kulkee Beringinsalmesta Kanadan arktisen saariston kautta Atlantille.
Molemmat väylät kiinnostavat siksi, että ne ovat suorempia reittejä noiden alueiden välisille kuljetuksille kuin etelämpää Panaman ja Suezin kanavan kautta kulkevat reitit.
Koillisväylä koskettaa Suomea sekä sen historian että mahdolisesti myös tulevaisuuden kautta.
Suomalaisyntyinen Adolf Erik Nordenskiöld pääsi retkikuntineen Vega- laivallaan läpi koillisväylän kesällä 1879 – tosin vasta odotettuaan talven yli jäihin juuttuneena ennen Beringinsalmea.
Jos koillisväylän meriliikenne tulevaisuudessa lähtee toden teolla käyntiin, Suomesta voisi tulla sitä kautta suuntautuvien kuljetusten tärkeä kauttakulkumaa. Artikkelissa tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen visioi mm. sitä, kuinka Norjan rannikkosatamista tuotaisiin öljyä ja kaasua rautateitse Ouluun ja sieltä edelleen putkia pitkin Euroopan markkinoille.
Siis mitä öljyä ja kaasua?
Pohjoisen jääpeitteen sulamisesta seuraa nimittäin myös se. että tällöin päästäisiin hyödyntämäään arktisten alueiden merenpohjasta löytyneitä runsaita fossiilisten polttoaineiden varoja. Hankaluuksia ja ehkä kahnauksiakin tulee sitten siitä, mille valtiolle nuo varat kuuluvat ja kuka niitä saa hyödyntää..
Ilmaston muutoksen torjunnan ja seurauksien kannalta tämmöinen kehityskulku on tietenkin varsin kummallinen.
Laitanpa tähän samaan juttuun linkiksi sivuston, jolla voi seurata lähes reaaliajassa maailman merien laivaliikennettä:http://www.marinetraffic.com/ais/fi/default.aspx
Kartalla näkyvät myös laivojen laadut erilaisina symboleina ja niitä klikkailemalla saa tietoa myös kyseisestä laivasta.
Tätä kirjoittaessani Suomenlahden keskiväylällä, Helsingin eteläpuolella on menossa neljä rahtilaivaa ja kaksi tankkeria itään. Länteen on menossa viisi rahtilaivaa ja kaksi tankkeria. Jäänmurtaja Sisu näköjään avustaa laivoja tuolla reitillä.
Hakuja voi tehdä myös sataman mukaan: Helsingin satamassa on klo 15.20 listauksen mukaan 15 erilaista alusta ja Rotterdamissa 200!
Samanlaista ”laivabongausta” voi harrastaa myös GoogleEarthissa:http://www.gelib.com/marine-vessel-tracking.htm.
Kun näitä molempia zoomailee sopivasti, saa hyvän käsityksen maailman tärkeimmistä laivareiteistä ja satamista.
Twitteristä:
You can recognize the shape of the continents pretty well by seeing nothing but global shipping traffic on this #map. Source: (link: https://t.co/2pZQtG4d8q) pic.twitter.com/LYLsPcRFfh
— MapScaping (@MapScaping) January 24, 2020
Shipping routes, showing the relative density of commercial shipping around the world
source : https://t.co/HLK89DwVso#gisdata #mapart #mapdata #mapping #gisvisualization #datavisualization #topography pic.twitter.com/mRPjQOLv3E
— MapScaping (@MapScaping) 5. kesäkuuta 2019