
Vielä ei ole ”cityhuuhkajaa” Helsingin tapaan Kuopiossa tavattu – ei edes tuolla, sille varsin sopivalla paikalla! Rakennuksen sisällä sen sijaan on hienosti täytettyjä lintuja, joita kävin luvan perästä kuvaamassa. Niistä mallia ottaen sitten piirsin kuvia: Kiitos Kuopion luonnontieteelliselle museolle hyvistä malleista!
Viime keväänä piirtelin potretteja Kuopion museon nisäkkäistä ja nyt siis linnuista. Kaikkein parasta ja taiteellisestikin haastavinta olisi tietysti piirtää ainakin luonnoksia elävistä linnuista luonnossa.
Täytettyjen eläinten käyttö malleina paikan päällä piirtäen olisi jo askel pois luonnosta. Lopuksi jää sitten menetelmäksi valokuvien käyttö malleina, mitä itse olen tässäkin harrastanut.
Museon eläimissä on se hyvä puoli, että ne pysyvät paikoillaan ja niistä voi ottaa valokuvia semmoisista kuvakulmista kuin haluaa. Olen näissä piirroksissa pyrkinyt kuvaamaan lintuja eri kanteilta tarkoituksenani myös ottaa ”taiteellisia” haasteita. Nämäkin kuvat löytyvät ”Piirroksia linnuista”- sivulta.
Olen kuvan yhteyteen laittanut tietoja kyseiseen lajiin littyvistä asioista.

Kuikka on Pohjois-Savon maakuntalintu ja paikallisen lintuyhdistyksen nimikkolintu.
Kesällä 2015 kahdelle eteläsavolaiselle kuikalle laitettiin selkään satelliittipaikannin. Tutkimuksella haluttiin selvittää niiden muuttoreitit ja talvehtimisalueet:
- https://www.luomus.fi/fi/satelliittikuikat
- http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/gavia/satelliittikuikat.shtml
- https://www.facebook.com/satelliittikuikat/

Kurkiparvet ovat syksyisin komeaa katseltavaa. Suomessa on muutamia paikkoja, joihin kokoontuu tuhansia kurkia matkaevästä tankkaamaan ja sopivia muuttotuulia odottelemaan. Ehkä tunnetuin näistä paikoista on Söderfjärdenin lähes pyöreä peltoalue Vaasan eteläpuolella. Se on mielenkiintoinen myös siksi, että se on todistetavasti muinainen meteoriittikraatteri.

Kaulushaikaraa on hankala kesällä nähdä: Se piilottelee ruovikossa ja höyhenpuku hukkuu täysin ympäristöönsä varsinkin silloin, kun se ojentautuu kaula ylöspäin sojossa kasvillisuuden seassa.
Sen matalaa ”pulloonpuhallusta” kuulee tyyninä kesäiltoina ja -öinä jopa kilometrien päästä.
Taannoin etsin netistä kaulushaikaran ääntä. Kun sitten aloin näitä äänitteitä kuunnella, en kuullutkaan kuin mm . samoilla paikoilla usein säksättävän ruokokerttusen laulua. Kaulushaikaran ääntä en tietokoneelta kuullut.
Minä jo ajattelin, että olen menettänyt matalien äänien kuulemiskyvyn. Vanhemmitenhan kuulokäyrän toiseen, eli korkeiden äänien päähän tulee kyllä hävikkiä eli mm. hippiäisen ääntä ei enää saata kuulla – Minä kyllä kuulen vielä senkin.
Ihan piti etsiä netistä kuulotestejä. Niiden mukaan matalien eli pienifrekvenssisten äänien kuuleminen on minulla ihan normaalilla tasolla. Päädyin semmoiseen johtopäätökseen, että tämä läppärini ei toista kaulushaikaran ääntä kunnolla.
Kokeile ja testaa itse:
- Viikon luontoääni
- Luontoportti
- Kuulotestejä netissä:

Naurolokkeja ei Kuopion torilla kovin paljon lentele, mikä on tietysti torimyyjien ja torilla käpsehtivän väen mielestä kannalta mukava asia, jos ajattelee pelkästään niistä koituvaa haittaa. Joissakin muissa kaupungeissa kuten Helsingin kauppatorilla lokeista on tullut melkoinen riesa.
Kuopiossa naurulokit aiheuttavat jonkun verran häiriötä sataman seudulla, koska sen edustalla, Vasikkasaaressa on joka kesä satojen lintujen pesimiskolonia.
- Google-haku aiheesta (Lokit riesana)

Kalasääski eli sääksi on viime vuonna perustetun Etelä-Konneveden kansallispuiston tunnuslintu.
Sen alueella käväisin monta vuotta sitten. Perusteellisempi retkeily on tarkoitus toteuttaa ensi keväänä.
- http://www.luontoon.fi/etela-konnevesi
- http://retkipaikka.fi/vapaa/etela-konneveden-kansallispuisto/
Aikoinaan mäkien päälle kartoitusta varten rakennetut kolmiomittaustornit olivat sääkselle hyviä pesäpaikkoja. Niitä ei enää tarvita ja turvallisuussyistäkin ne on purettu jo ajat sitten muutamia museontimielessä säilytettäviä luukunottamatta.
Itse kiipesin keskikouluikäisenä Muuruveden Västinmäen torniin. Sielläkin oli sääksen pesä. Olihan tuo semmoinen pelottavakin kokemus, että muistan sen elävästi yksityiskohtia myöten vieläkin.