Tänään oli Kuopiossakin kiprakka pakkanen: aamulla -26.
Tämä houkutteli minua ulos jo ennen auringonnousua, kun sitäkin oli tarkoitus kuvata.
Mitenkä niin, että ”houkutteli” – Eikös olisi pikemminkin pitänyt pysyä visusti sisällä lämpimässä ja katsella pakkaspäivää vain ikkunasta?
En ole oikeastaan koskaan vieroksunut pakkasta, vaan enempi tykännyt tämmöisistä keleistä. Kun on kunnolla vaatetta päällä, lämpimät kengät ja rukkaset, niin mikäs on kunnon talviretkellä käpsehtiä.
Tuulessa en varmaan olisi ulkona ainakaan aukealla paikalla pitkään viihtynyt, koska tuommoinen pakkanen vastaisi silloin jo varmasti kasvot palelluttavaa lukemaa.
Ensin tosiaan odotin auringon nousua Kuopion satamassa sen viime kesänä valmistuneella uudella aallonmurtajalla.
Sitten kävelin Maljapuron kautta Puijon laelle. Osa purosta Minna Canthin puiston vieressä oli vielä sula ja siihen oli pakkautunut yli viisikymmentä sinisorsaa. Ihmeellistä on, miten ne tarkenevat uimasillaan. Kuvista näkyy, että niiden höyhenpeite on ihan kuurassa. Paremmin toki ne sulassa vedessä, purouoman suojassa pärjäävät kuin maalla pakkasen armoilla.
Muistin selvitetyksi, miksi sorsien räpylät eivät jäädy kiinni, kun ne seisovat jäällä.
Kameran optiikka usein kovemmalla pakkasella hyytyy ja siksi pidin sitä nytkin takin alla lämpimässä. Kuvatessa meinaavat sitten jäätyä sormet.
