Lämpötila on pakkasella. Kylmä koillistuuli viskoo räntäistä vettä suoraan naamalle ja kiikarin linsseihin – Siis mitä mainioin keli syysmuuton tarkkailuun!
Kuopion Puutossalmessa näkee muutolla olevia lintuja toki myös leppoisemmassa säässä, mutta ”arktikalle” otollinen olosuhde on juuri tuommoinen.
Jos tuuli vielä kääntyy puhaltelemaan enemmän idästä, voivat Vienananmeren rannoilta ja Kuolan tundralta lähteneiden hanhiparvien reitit kulkea lännenpää kuten myös Puutossalmen kautta. Puutossalmi muodostaa vesistöketjuun eräänlaisen suppilon. Sen lossin aallonmurtajalta on hyvä seurata suoraan salmen yli tai sen molemmin puolin kaukaakin lentäviä lintuja.
Kuviani Puutossalmesta
Syksyllä 2014 oli erittäin suuria valkoposkihanhiparvia myös pelloilla muuallakin Suomessa kuin niiden perinteisellä muutoreitillä itärajan tuntumassa. Kuopion seudulla suurimmat parvet viipyilivät useita päiviä Maaninkajärven seudulla.
Puutosalmen paras hanhimuuttopäivä oli 30.9.2014, jolloin Tiiraan oli ilmoitettu valkoposkia 10371 yksilöä 57 parvessa. Tuona päivänä oli juuri edellä kuvattu ”hyvä” muuttosää: Olosuhteet, jotka vaativat ”staijaajilta” sitkeyttä ja kunnollista kerrospukeutumista!
Itse en ollut tuolloin paikalla ja muutenkin tänä syksynä olen Puutossalmessa käynyt van muutaman kerran.
Pisimpään olin 1.10.2014 muutaman tutun lintuharrastajan seurana ja ikäänkuin ensimmäistä eläkepäivää juhlistaen! Tuolloin laskimme 700 valkoposkihanhea.
12.10.2014 olin myös paikalla muutaman tunnin ja porukalla havaittiin mm. 250 yksilön tundrahanhiparvi, kolme sepelhanhiparvea (435 yksilöä) ja kaksi aika kaukana idän puolella muuttavaa merikotkaa. Tuolloin sää oli mitä leppoisin.
Koontia Puutossalmen syysmuutosta
Vuosia sitten tein lintuyhdistyksemme Kuikan Siivekäs- lehteen yhteenvedon Puutossalmen syysmuuton havainnoista vuosilta 1984-2003. Koonti perustuu juuri ko. lehdessä julkaistuihin havaintoihin eikä alkuperäislähteisiin ja sikäli se oli katsausluonteinen eikä varsinainen tieteellinen artikkeli. Tuolloin ei ollut vielä käytössä Tiiraa.
Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava myös se, että havaintoaktiivisuudessa on ollut vuosittain suuria eroja. Näistä puutteista huolimatta koonti antaa aika mukavan kuvan Puutossalmesta syysmuuton seurantapaikkana.
Tähän alle olen laittanut ko. katsauksen diagrammeja. Niistä näkyy mm. se, miten eri lajien isommat muuttomäärät vaihtelevat vuosittain erittäin paljon. Diagrammeista on havaittavissa myös se, miten eri lajien aktiivisimmat muuttoajat ovat eri aikaan syksyllä.
Keväinen Puutossalmi
Keväällä lintujen havainnointi Puutossalmessa on erilaista kuin syksyllä. Varsinaista muuttoa hanhi-tai vesilintuparvien muodossa ei juurikaan näy. Myös ”petojen” muuttoreitille Puutossalmi ei näytä osuvan. Alli- ja mustalintuparvia saattaa näkyä ja niitä saatta myös jäädä jäästä vapautunelle järvenselälle levähtämään. Tosin samanlaista systemaattista, monen tunnin päivittäistä ”staijausta” ei ole kovin paljon myöskään harrastettu, joten havainnotkin ovat hajanaisempia kuin syksyllä. Ehkä joskus käyn läpi ja kokoan Tiirasta viime vuosien keväthavaintoja Puutossalmesta. Silloin asiaan tulee lisää valaistusta.
Muuten Puutossalmi on mitä mukavin paikka seurata kevään edistymistä. Lossin takia salmi on ensimmäisiä paikkoja, mistä kevätmuutolta tulevat linnut löytävät avovettä.
Ensiksi paikalle tulee harmaalokkeja, joiden määrä kasvaa päivä päivältä satoihin. Sitten ilmaantuvat selkälokit ja telkät sekä muut vesilinnut.
Sula osa laajenee lopulta liiankin isoksi ja kun lämpöväreilykin haittaa, näkyy yhä enemmän myös ”kaakanoita”.
Keväällä 1998 tein itse ja keräsin muidenkin havainnoista aika kattavan koonniin siitä, miten kevät Puutossalmessa etenee lintuhavaintojen valossa. Tästä ovat alla olevat diagrammit.
Vaellusta salmen yli
Sekä kevät- että syysmuuttoa havannoidessa on huomioitu ja kirjattu ylöskin joidenkin lintulajien merkittävää liikehdintää salmen yli joko itään tai länteen. Suuriakin rastasparvia vaeltelee näin (Esim räkkättirastaita 6.10.2009: 4030 W-WNW; Lähde Tiira)
On oikeastaan aika vekkulia seurata, miten tiaiset ”keräävät rohkeutta” aallonmurtajan pensaissa ja puissa ja sitten lentävät jopa parvina salmen yli (Esim. sinitiainen 26.9.2004: 80 ESE; Lähde Tiira)
Merkittävin ja ehkä myös merkkillisin vaellus noteraattiin 16.8.2001, jolloin salmen yli lensi 251 käpytikkaa. Tiiraan merkitystä havainnosta ei käy ilmi, mihin suuntaan linnut lensivät, mutta W-NW lienee ollut suunta, koska vastaavaa vaellusta nähtiin tuolloin elokuuussa myös mm. Siilinjärven Vehkamäeltä. Käpytikkojen huomattavaa liikennettä on Puutosalmessa kirjattu myös 4.8.2004 (136 yksilöä)
