Viime aikoina on mediassa keskusteltu siitä, mikä oikeasti on “vieraslaji” ja mikä “tulokaslaji” ja miten niihin pitäisi suhtautua.
Aihe kytkeytyy myös ilmastonmuutokseen.
Uutta ja ajankohtaista
HS Turku | Suomeen rantautunut aurinkoahven voi näykkiä ihmistäkin kutukuoppaa suojellessaan: https://t.co/aA619sTXc7
— Aarne Hagman (@Akentti) June 13, 2023
Johdanto ja käsitteitä
Tässä artikkelissa esitellään eliölajeja, jotka eivät alun perin ole kuuluneet Suomen luontoon.
Jo tässä ensimmäisessä lauseessa joudun paneutumaan määrittelyihin: Mitä tarkoitetaan “alkuperäisellä” suomalaisella luonnolla? Se on koko ajan muuttunut, jos lähtökohdaksi otetaan vaikka se aika, kun mannerjäätikkö oli sulanut Suomen alueen päältä. Siitä alkoi ekosysteemien kuten metsien ja soiden kehitys ja muuttuminen ja se jatkuu edelleen. Tässä katsannossa kaikki Suomen alueelle jääkauden jälkeen tulleet lajit ovat tulokaslajeja.
Mikä on sitten vieraslaji? Käsitteitä käytetään usein synonyymeinä, vaikka tarkemmin ottaen niissä on ero: Tulokaslaji on levinnyt Suomen luontoon ihan omin avuin, ihmisen suorasta toiminnasta riippumatta, mutta vieraslaji nimenomaan jollain tavoin ihmisen toimesta. Tässä artikkelissa lajeja ei ole näiden määrittelyjen mukaan ryhmitelty, koska syy uuden lajin ilmaantumiseen ei aina ole niin yksiselitteinen.
Vieras-/tulokaslajeilla on yleisesti ottaen “huono maine”. Ne eivät ikään kuin kuulu Suomen luontoon eli aiheuttavat suoranaista silminkin nähtävää haittaa: Ne ovat jopa vaarallisia, häiritsevät lajien välisiä suhteita esim. syrjäyttämällä alkuperäislajin tai muuttavat eliöyhteisöjen rakennetta peruuttamattomasti. Näistä syistä niiden tulo Suomeen pitäisi siis estää ja jos ne jo täällä ovat, niistä pitäisi päästä eroon.
On toki lajeja, joista ei suoraan voi sanoa, onko niistä hyötyä vai haittaa. Esimerkiksi, kun suomalainen rapu alkoi kuolla rapuruttoon, tuotiin tilalle täplärapua, johon tauti ei tartu.
Piisami mielletään ihan Suomen luontoon kuuluvaksi lajiksi, jolla on vakiintunut ekolokero, mutta alun perin se tuotiin Suomeen turkiseläimeksi.
Mielenkiintoisia “rajatapauksia” ovat Etelä-Suomen kaupunkeihin pesimään asettuneet valkoposkihanhet ja mm. Helsingissä lisääntyneet “citykanit”.
Valkoposkihanhi on arktisella tundralla, ei siis alun perin Suomen alueella pesivä laji. Läpimuuttajana se on Suomessa ollut aina. Ei ole ihan varmaa, onko nykyisin nurmikoilla laiduntava ja ulostava ja siis riesaksikin koettu suuri pesimäkanta syntynyt noista läpimuuttajista vai tarhakarkulaisista
Alla varsin vanha video niistä:.
Kanit aiheuttavat tuhoa kaivelemalla koloja istutuksiiin ja syömällä kasveja. Ne ovat toisaalta hyvä saalistuskohde mm. huuhkajille ja kanahaukoille, jotka ovat tästäkin syystä “kaupungistuneet”. Metsästetään kaneja (jousipyssyllä) myös Korkeasaaren kissapetojen evääksi.
Erityisen haitallisista eliöistä on tullut mediassa tavaksi käyttää hyvinkin yliampuvia ilmauksia, jotka eivät vastaa täysin niiden biologiaa. “Hyvä” esimerkki tästä on puutarhojen riesaksi levinnyt “tappajaetana”.
Kasvien puolelta voi ottaa esimerkiksi lupiinin. Sen haitta on toisaalta kiistaton, kun se valtaa teiden varret ja samalla luonnon ketokasvien kasvupaikat, mutta toisaalta: onhan se kukkiessaan todella kaunis tien varsien koristus ja maisemassa parempi kuin hoitamattomat pusikot.
Kuvia
Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Ilmastonmuutos tuo Suomeen uusia lajeja, joista mm. hyönteiset ovat pahoja puiden ja hyötykasvien tuholaisia. Uusimpina mahdollisina nisäkästulokkaina on mainittu sakaali (havaittu jo) ja pesukarhu.
- HS; 24.9.2018; Euroopan pelätyimpiin kuuluva metsätuholainen leviää Suomeen, eikä sitä pysäytä edes pakkanen
- Maaseudun Tulevaisuus; 16.05.2018; Metsästäjäliitto kaipaa ministeriöltä linjauksia sakaalin kohtaamiseen – Tutkija pitää havaintoja todennäköisinä
- YLE; 19.11.2018; Ilmastonmuutos tuo sakaalin Suomeen – Tutkija: “Ihmettelisin, jos se ei ilmestyisi 10 vuoden sisään”
- YLE; 26.7.2019; Rautavaaralla kuvattu sakaali jakaa voimakkaasti mielipiteitä – Asiantuntijat: “Ainakaan se ei ole vieraslaji”
Lähdeaineistot
Olen järjestänyt ne niin, että ensin on yleistietoa aiheesta ja sitten erikseen alasvetovalikoissa linkit kasveihin ja eläimiin. Lajin esittelystä käy ilmi, kumpaan kategoriaan se kuuluu: onko se vieras vai tulokas.
Twitteristä:
Pihan ja ympäristön vieraslajien torjuntaa kannattaa miettiä jo alkukeväällä https://t.co/krZlVITGcU
— Yle Tiede (@yletiede) March 30, 2021
Liejutaskurapu jatkaa levittäytymistä Suomen rannikolle. Runsastuttuaan liejutaskurapu voi vaikuttaa alkuperäisiin Itämeren lajeihin. Havaitut yksilöt tulisi poistaa merestä. #Vieraslaji #Itämeri #Saaristomeri #Liejutaskurapu Kuva Katriina Könönen https://t.co/tjGAcMaOJC pic.twitter.com/aeyXz62Zgm
— SYKE (@SYKEinfo) October 23, 2020
Rautavaaralla kuvattu sakaali jakaa voimakkaasti mielipiteitä – Asiantuntijat: “Ainakaan se ei ole vieraslaji” https://t.co/9TupOB4bj0 #uutisvahti
— Aarne Hagman (@Akentti) July 26, 2019
Kultasakaalista ei ole tullut kesän jälkeen uusia havaintoja. https://t.co/IV8ZOfDodv
— Pekka Rahko (@pekkarahko) January 8, 2020
Uusi käänne Helsingissä: citykanien määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja ne hakeutuvat kivisestä keskustasta itään – leuto talvi povaa vilkasta kevättä https://t.co/tmT4sV9iTl #uutisvahti
— Aarne Hagman (@Akentti) January 11, 2020
Limaiset hyytelöeläimet leviävät vauhdilla Suomen järvissä – ely-keskuksen mukaan ne pitäisi nostaa kuivalle maalle kuolemaan https://t.co/dLdo1z7SEU
— Aarne Hagman (@Akentti) September 8, 2019
Ilmastonmuutos tuo uusia riesoja pelloille ja kasvimaille – tutkija huolestui Ruotsiin levinneestä rikkakasvista: “Hyvin hankalasti torjuttava” https://t.co/Xjt3D1slcz
— Yle Tiede (@yletiede) August 31, 2019
Ase ja Erä: Rautavaaran kultasakaalihavainto ei ollutkaan ensimmäinen Suomessa! https://t.co/zVi78Xm0S3
— Aarne Hagman (@Akentti) July 31, 2019
Suomessa on tehty ensimmäinen vahvistettu sakaalihavainto – “Eurooppalaiset tutkijat tunnistivat välittömästi” https://t.co/Rg5t8L8qRg #uutisvahti
— Aarne Hagman (@Akentti) July 25, 2019
Haitallisia vieraskasveja torjuva VieKas LIFE-hanke kannustaa suomalaisia luonnonsuojelutekoihin @luonnonsuojelu kumppanit hankkeessa ovat @luomus, @Marttaliitto , Luonto-@luontoliitto , @LukeFinland, @kotikaupunki ja @JKLn_kaupunki.https://t.co/NOSYk4gEir
— VieKas LIFE (@VieKasLIFE) 28. toukokuuta 2019