Suomen järvet ja niiden tila

Haukivesi 23.7.2008

Katso myös artikkeli:

Suomessa on pal­jon jär­viä

Suo­men jär­vi­in voit tu­tus­tua perusteellisesti Järviwikissä.
Siel­tä löy­tyy mm. tark­ka “jär­ven” mää­ri­tel­mä ja tie­dot ym­pä­ris­tö­kes­kuk­sen pi­tä­mäs­tä jär­vi­re­kis­te­ris­tä.

Jär­vien omi­nais­piir­tei­tä

  • Jär­vet muo­dos­ta­vat sok­ke­loi­sia reit­te­jä
  • Ne ovat kes­ki­mää­rin ma­ta­lia eli nii­den si­säl­tä­mä vesi­mää­rä on luku­mää­räs­tä huo­li­mat­ta var­sin pie­ni ver­rat­tu­na vaik­ka­pa Eu­roo­pan suur­jär­viin
  • Jär­vien ve­den läm­pö­tila muut­tuu vuo­den­ai­ko­jen mu­kaan ja täs­tä seu­raa niis­sä syk­syi­sin ja ke­väi­sin tyy­pil­li­nen “täys­kier­to”
  • Tal­vi­sin jää­peit­teen alla val­lit­se­vat eri­tyis­olo­suh­teet saat­ta­vat joh­taa hap­pi­ka­toon
  • Jär­vien vesi on soil­ta tu­le­vien hu­mus­ai­nei­den vuok­si usein rus­ke­aa

 

Järvityypit

Jär­vien luo­kit­te­lun pe­rus­ta­na on ve­den ra­vin­tei­suus ja tuo­tan­to­kyky. Näi­den no­jal­la löy­tyy kak­si pää­tyyp­piä run­sas- ja niuk­ka­ra­vin­tei­set jär­vet.
Lä­hin­nä ve­den vä­rin pe­rus­teel­la niuk­ka­ra­vin­tei­set jär­vet voi­daan ja­kaa vie­lä kah­teen ala­tyyp­piin: rus­kea- ja kir­kas­ve­ti­set jär­vet.
Tarkempi järvien tyypittely löytyy tältä sivulta:

Lam­pien kun­toa py­ri­tään kor­jaa­maan nii­den poh­jaa ha­pet­ta­mal­la; Kuo­pi­on Pit­kä­lam­pi 1.9.2016

 

Järvien tila

SYKE (2018). Järvien ekologinen tila (karttapalvelu). Online. 12.10.2018. paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta

Linkki yllä olevaan karttaan

Laa­tu­luo­ki­tus ja sen kri­tee­rit:

Vesi­tut­ki­muk­set
Vesi­tut­ki­muk­sia te­ke­vät val­ti­on vi­ran­o­mai­set, lää­nien ja kun­tien ym­pä­ris­tö­kes­kuk­set ja mm. ve­sien­suo­je­lu­yh­dis­tyk­set ja te­ol­li­suus­lai­tok­set. Myös yk­si­tyi­set voi­vat ot­taa vaik­ka­pa kesä­mö­kin ran­ta­ve­des­tä näyt­teen ja vie­dä sen jo­hon­kin vesi­la­bo­ra­to­ri­oon tut­kit­ta­vak­si – mak­sua vas­taan tie­ten­kin.
Aina ei tut­ki­ta täs­sä lis­tas­sa ole­via kaik­kia asi­oi­ta, vaan sel­vi­te­tään ti­lan­teen mu­kai­ses­ti joi­tain niis­tä.

  • bak­tee­ri­pi­toi­suus (eten­kin suo­lis­to­pe­räi­set)
  • hap­pi­pi­toi­suus
  • näkö­sy­vyys
  • väri
  • koko­nais­fos­fo­rin mää­rä
  • klo­ro­fyl­lin eli leh­ti­vih­re­än mää­rä
  • me­tal­lien pi­toi­suus: Hg, Cd, Cr, Pb, Ar­see­ni
  • sya­ni­dit (myr­kyl­li­siä)
  • nat­rium­li­go­no­sul­fo­naa­tit (sel­lu­loo­sa­te­ol­li­suu­den pääs­töis­sä)
  • bi­o­lo­gi­nen ha­pen­ku­lu­tus
  • ke­mi­al­li­nen ha­pen­ku­lu­tus
  • kiin­to­ai­neet
  • pH
  • al­ka­li­ni­teet­ti (ku­vaa hap­pa­moi­tu­mi­sen vas­tus­tus­ky­kyä eli pus­ku­roin­tia)
  • säh­kön­joh­ta­vuus (kas­vaa epä­puh­tauk­sien li­sään­ty­es­sä)

Materiaalia:

 

Sinilevät

Sinilevää Köyliönjärvessä; By kallerna [CC BY-SA 3.0], from Wikimedia Commons


Tarkennetaan aluksi: “Sinilevät” eivät ole leviä vaan syanobakteereja, mutta kun tuo termi on vakiintunut mediassa käyttöön, käytän sitä tässäkin.

Sinilevätilanne oli Suomen rannikolla ja laajalla alueella Itämerellä kesällä 2018 todella paha.
Järvien tilanteessa oli ja vuosittain on suuria järvi- ja vuosikohtaisia vaihteluja riippuen järven laadusta ja säätilanteesta. Syken katsauksen mukaan heinäkuussa 2018 myös järvissä oli runsaasti sinilevää

 

 

Share