Lisenssi CCO; WikiImages / Pixabay


Uutta ja ajankohtaista


Tietoa kotitähdestämme: Blogijuttuja  ja nettilähteitä

Katso myös artikkelit:


Tarkennuksia Auringon mittoihin
4. 10.2008

Tiede-uutiset referoi Science-lehdessä julkaistua tutkimusta, jonka mukaan Aurinko on muodoltaan litistyneempi kuin mitä aikaisemmat mittaukset osoittavat.

Jo aikaisemmin vuonna 2007 jukaistiin uutinen, jonka mukaan Auringon koko oli laskettu uudelleen ja uudet lukemat osoittivat sen aikaisempia mittoja pienemmäksi. Auringon mittojen laskeminen on tosin hankalaa siksi, ettei sillä ole kiinteää pintaa. Pitää siis ensin määritellä, mikä osa ja millä menetelmällä mitaten sen ulospäin harvenevasta kaasukehästä vielä otetaan mukaan laskelmia tehtäessä.


Missä auringonpilkut?
Päivitys 14.10.2018

Tämänpäiväisen Savon Sanomien palstalla “Kuuleeko Maa” referoidaan NOAA:n julkaisemaa hämmentävää tietoa, ettei elokuussa Auringossa näkynyt yhtään pilkkua. Kansainvälinen auringonpilkkututkimuksen keskus täsmensi myöhemmin, että ehkä Auringon pinnalla sentään oli yksi piste, jota voisi kutsua auringonpilkuksi.

Viimeksi täysin pilkuton kuukausi oli 1913. Pilkkujen esiintymisessä on melko säännöllinen n 11 vuoden sykli ja tällä hetkellä pilkkujen esiintymisen minimi olisi pitänyt jo mennä ohi.

Pilkkujen määrä korreloi Auringon aktiivisuuteen: Kun pilkkuja on paljon, on Auringon toimintakin aktiivisinta. Itse voit tarkistaa tämänhetkisen tilanteen NASA:n sivulta: kuvissa MDI Continuum ja MDI Magnetogram pitäisi näkyä pilkkuja! Tämä raportoitu havainto antaa aiheen monenmoiseen pohdiskeluun.

Oliko elokuu kylmä siksi, että pilkkuja oli vähän eli Auringon aktiivisuus normaalia pienempää? Jatkuuko vähäpilkuton aika tästä eteenkin päin, vaikka Auringon toiminnan syklin mukaan pilkkuja pitäisi ilmaantua lähiaikoina lisää nopeaan tahtiin? Onko Auringon toiminnassa tapahtumassa joku pysyvämpikin muutos ja jos on miten se vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen?

Päivitystä:

Tiede-Uutisten mukaan (14.10.08) Aurinkoon on nyt alkanut ilmaantua pilkkuja


Aurinko aktiivisena
7.3.2012

Kuluneen parin vuoden aikana on ihmetelty, mikä Aurinkoa vaivaa.

Sen aktiivisuuden on todettu vaihtelevan noin 11 vuoden jaksoissa, mikä näkyy sen pinnalla esiintyvien “auringonpilkkujen” määrässä. Aktiivisuuden lisääntyessä niiden määrä myös kasvaa. Tässä oli menty jo monta vuotta kohti uutta Auringon aktiivisuuden huippua kohti, mutta tämä oma tähtemme näytti viettävän edelleen hiljaisesoloa.

Nyt ihan viime päivinä  tilanne on äkkiä muttunut. Harva se päivä raportoidaan hienojen kuvien ja videoiden kera Auringossa tapahtuvista mahtavista purkauksista (“flare”): Tässä toissa päivältä.

Näistä sinkoutuu myös Maata kohti runsaasti varautuneita hiukkasia, mikä taas tietää hienoja revontulia: Tässä “revontulivaroitus” tälle päivälle.

Noin tunti sitten näkyi kodin ikkunasta varsin hienoja, vihreitä revotulia Puijon takaa. Sen jälkeen kävimme Kuopion satamassa tiirailemassa taivaalle, mutta eipä noita enää näkynyt.


Auringosta netissä


Rotating Sun from NASA; Julkaistu 20.3.2007; Movie of the Sun rotating with jets of gas coming off.


Twitteristä:







[Artikkelin alkuun]

Share
error: Content is protected !!