Tässä ei ole minulla tarkoitus kirjoittaa sukuselvitystä. Sellainen on kyllä tästä Nilsiään juureutuvasta Hagmanin sukuhaarasta tehty. Artikkelin innoittajana on viikonlopun Hesarissa julkaistu lista sivustoista ja palveluista, joiden kautta voi tehdä mielenkiintoisia hakuja oman sukunimen perusteella.
Tämä lyhyt katsaus koskettaa omalta pieneltä osaltaan myös Suomen historiaa.
Hagman sukunimenä
Sukunimeni on ruotsinkielinen, mutta kuten johdannossa totesin, esi-isäni ovat olleet ihan savolaisia. Eli sukunimi ei välttämättä kerro suvun maantieteellistä alkuperää.
Kun ”Hagman” ei ole tyypillisesti savolaiseen puheparteen sopiva nimi, on sen lausuminen ja kirjoittaminenkin joskus tuottanut hankaluuksia. On kerrottu, että ukkiani kutsuttiin yleisesti kylillä ”Haamanniksi”. Nimemme on joskus sotkettu metsäyhtiö Hackmaniin.
Väestörekisterikeskuksen mukaan nykyiseltä sukunimeltään Hagmaneja on tällä hetkellä yhteensä 861 .
Hagman kartalla
Sunimeni löytyy kartalta viiden talon nimenä. Mielenkiintoista on, että näistä kolme on Närpiössä.
Katuja ja kujia on nimetty neljä Lucina Hagmanin mukaan. Hän on historiallisessa katsannossa ilman muuta kuuluisin Hagman.
Lähteet:
- http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/
- Karttapaikan haku
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Lucina_Hagman
Hagman lehdissä
Silmäilin läpi lähteessä olevaa mittavaa lehtiaineistoa. Klippejä on paljon enkä suinkaan kaikkia tutkinut. Siellä ei luonnollisesti oman suvun Hagmaneja esiinny. Edellä manitusta Lucina Hagmanista on paljonkin tietoa. Poimin lähteistä muita kuin hänestä kertovia mainintoja ”Hagman”- haulla suomenkielisistä lehdistä. Samalla tulin kurkistaneeksi palasiin Suomen historiaa.
- Päivälehdessä mainitaan 18.12.1891 Tyko Hagmanin teos ”Satuja ja Runoja Lapsille”
- Hämeen Sanomissa 1.2.1901 puidaan ilmeisesti jotain julkaisuun tai kirjoitukseen liittyvää riitaa, jossa osallisena on filosofian kandidaatti Tyko Hagman
- Tampereen ”Kansanteaatteri” esittää Sampo- lehden ilmoituksen mukaan 17.6. 1888 Tyko Hagmanin saksasta mukaellun huvinäytelmän ”Kyökissä”
- Julkaisun Juna no 17 28.4.1910 kirjallisuus- osiossa kerrotaan, että suomeksi on julkaistu useampia ”Mark Tvainin (nyt äskettäin kuollut) hilpeän iloisia kirjoja (kuten) Huckleberry Finnin seikkeilut (näin siinä lukee), Suomentanut Tyko Hagman”
- Suometar lehti selostaa 18.12.1863 marraskuun ilmeisesti Senaatin talousosaston ”Yhteisistuntoja”, joissa puheenvuoroja käyttää valtiopäivämies Hagman
- Uudessa Suomettaressa on 20.4.1885 on ylevä muistokirjoitus Juhana August Hagmanista: ”Suomalaisuuden jalon asian uhrina on hän sortunut miehuutensa parhaassa iässä”
- Mikkelin Sanomissa on 12.3.1898 kirjoitus, jossa lujasti puolustetaan nimismies Thure Hagmania, jonka toimista oli valitettu kirjelmissä ”läänin Herra Kuvernöörille sekä hänen Ylhäisyydellensä Suomenmaan Kenraalikuvernöörille”
- Uusi Savo- lehti selostaa 10.6.1893 Yhteiskoulujen Opettajainkokousta. Kappaleessa ”Kokemus Yhteiskouluista” neiti Hagman ”piti yhteiskoulua perheelle mukavimpana”
- Etelä-Suomi lehdessä 4.8.1903 selostetaan ”Kotkan ja Kymin rikosjuttuja”, joissa kuultavana on komisarius Hagman
- Jos on uskominen Perä-Pohjolaisen juttua 20.5.1905 ko. komisarius Hagman ei kyllä ole kantanut kunnialla tätä nimeä, koska hän jopa on ”rääkännyt” erästä työmiestä
- Eteenpäin- lehdessä on 9.1.1906 kirjoitus, jossa ilmeisesti samaista komisaruksesta todetaan, että Kotkan Uutiset yrittää ”pestä” häntä…tuota ”Bobrikoffin kätyriä”
- Kotkan Sanomissa on 21.8.1894 ilmoituksia, joissa Fr. Hagman myy ”halvalla parhainta kuivaa ja hyvää suolaa, parhaita Räävelin ruisjauhoja, useampia hyviä lajia kahvia ja ”Hothin parhainta Könttä”
- Samainen Fr. Hagman etsii Kotkan Sanomissa 28.5.1895 palvelukseensa: ”Rivakka ja kunnollinen 16-18- vuotias nuorukainen” sekä ”Toimekas palvelijatar, mieluumin vanhempi”
- Uudessa Suomettaressa 6.11.1863 maanviljelijä Hagman pitää kohtuuttomana sitä, että ”kyydin-pitäminen sekä teitten ja siltain rakentaminen on ainoastaan maanviljelijöiden niskoilla”
- Lappeenranta-lehti selostaa 9.2.1909 erittäin yksityiskohtaisesti painikilpailuja, joissa esiintyi myös Hra Hagman
Lähde:
- Hagman lehdissä (historialliset)
- http://digi.kansalliskirjasto.fi/
Sodissa kaatuneet Hagmanit
Vuosina 1939-1945 kaatui, muuten kuoli tai katosi yhteensä 21 Hagmania. Kotikunnaksi on yleisimmin mainittu Loviisa (3) ja ruotsinkielisiä näissä kuolleissa oli 9. Miehiä on muuten kotoisin varsin eri puolilta Suomea.
Vaikka nimiä on noin vähän, mukana on neljä rintamalla kadonnutta. Kaikki nämäkin miehet on aikoinaan julistettu kuolleiksi ja siunattu.
Vuosilta 1914-1922 löytyy 3 ”sotasurmissa” kuollutta Hagmania, joista yksi on murhattu.
Kummallakaan listalla ei ole minun sukulaisiani.
Lähteet:
Ylioppilaat
Vuosina 1640–1852 valmistui yhdeksän Hagman- nimistä ylioppilasta. Kaikki olivat luonnollisesti miehiä ja peräti neljällä oli kirkollinen ura joko pappina tai kirkkoherrana.
Lähde:
