Valkoposkihanhia; Kitee, Puhos 24.9.2020

Pohjois-Karjalan reissun menomatkalla pysähdyimme katselemaan muutolla levähtäviä hanhia Kiteen Puhoksella ja Rääkkylän Oravilahdella. Molemmat olivat tuttuja lintupaikkoja jo aikaisemmilta matkoilta, joista toisesta on artikkeli ja vuoden 2018 matkalta kuvia tässä alla.

Kuvasarja

Artikkelin lopussa on hieman juttua valkoposkihanhista: ovathan ne olleet kiivaankin keskustelun aiheena viime aikoina jopa eduskunnassakin.

Puhos

Puhoksen Koivikon pelloilla oli valkoposkihanhia varsin paljon jo menomatkalla, mutta vielä enemmän paluumatkalla, jolloin myös pysähdyimme niita katselemaan. Tuolloin 24.9 illansuussa valkoposkihanhia saapui pelloille koko ajan lisää ja varsin isoja parvia lensi myös ohi.
Yksi metsähanhiparvi nähtiin sinä aikana, kun paikalla olimme.

Valkoposkihanhia; Kitee, Puhos 22.9.2020
Valkoposkihanhia; Kitee, Puhos 24.9.2020
Valkoposkihanhia; Kitee, Puhos 24.9.2020
Kuvassa näkyy tuommoinen vanha puun tyvi, joka kartan mukaan on suojeltu kohde: en tiedä mikä se on.
Valkoposkihanhia; Kitee, Puhos 24.9.2020
Valkoposkihanhia; Kitee, Puhos 24.9.2020
Metsähanhia; Kitee, Puhos 24.9.2020

Oravilahti

Kartta: http://www.maanmittauslaitos.fi/aineistot-palvelut/latauspalvelut/avoimien-aineistojen-tiedostopalvelu; Avoin tietoaineisto, jonka tekijä on Maanmittauslaitos, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä

Rääkkylän Oravilahdesta on tietoa edellä mainitussa arikkelissani vuodelta 2016.
Kyllä valkoposkihanhia piisasi nytkin, mutta ei ehkä ihan niin paljon kuin tuolloin. Tällä kertaa hanhet olivat levittäytyneet laajemmalle alueelle ja monenlaisille lohkoille. Lintutornin lähistöllä tai sieltä katsoen hanhia ei paljon näkynyt.

Valkoposkihanhia; Rääkkylä; Oravilahti 22.9.2020
Valkoposkihanhia; Rääkkylä; Oravilahti 22.9.2020
Valkoposkihanhia; Rääkkylä; Oravilahti 22.9.2020

Tohmajärven Holmansuon turvetuotantoalue

Paluumatkalla Ilomantsista ajoimme Koverolta Viesimon kautta. Ihan sattumalta pysähdyimme Holmansuon turvetuotantoalueen laitaan: tarkoitukseni oli ottaa siitä kuvia.
Silloin kuulin suolta hanhien ääniä ja kaukoputkella ne varmistuivat metsähanhiksi. Laskin niitä olevan kolmisen sataa ja lisää tuli pieninä parvina.
Lyhyellä putkellani en lähes kilometrin päästä kunnon kuvia saanut eli nämä ovat rutkasti kropattuja. Suon takaa lensi ohi useampi valkoposkihanhiparvi sinä aikana kun paikalla olimme.

Metsähanhia ja hanhiparvi; Tohmajärvi; Viesimo; Holmansuo 24.9.2020
Metsähanhia; Tohmajärvi; Viesimo; Holmansuo 24.9.2020

Valkoposkihanhista

Valkoposkihanhia; Rääkkylä, Oravilahti 22.9.2020

Viie aikoina on poliittisellakin tasolla käyty kiivastakin keskustelua valkoposkihanhien aiheuttamista haitoista. Tässä on siis kyse mittavista määristä muuttavia hanhia, jotka pysähtyvät viljelyksille syömään rehu- ja viljakasvien tuoreita varsia keväisin ja syksyisin. Vahingot ovat suurempia keväisin, jolloin hanhet syövät kasvavaa säilörehua. Syksyllä ne tankkaavat enimmäkseen syömällä juuria ja puinnin jäljiltä peltoon jääneitä siemenillä.
Pääkapunkiseudun puistohanhet ovat ihan eri ”porukkaa” ja haitat myös.

Kieltämättä itselläni oli tällä kertaa jotenkin ”onehko” olo, kun katselin ja kuvasin hanhia pelloilla: dokumetoinhan samalla sitä, kun ne tankatessaan konkreettisesti vähentävät sitä viljeltyä biomassaa, josta viljelijät suoraan tai karjan kautta tulonsa saavat. Oli jopa semmoinen tuntemus, että tässäpä minä ”lintuturistina” tulen ihailemaan ja pällistelemään mahtavia lintumääriä, vaikka ne paikallisille asukkaille ovat vain riesa.

Valkoposkihanhien määrät sisämaassa muuttomatkoilla ovat monikymmenkertaistuneet viime vuosina. Tähän on kannan vahvistumisen lisäksi vaikuttanut ratkaisevasti myös se, että ne ovat alkaneet muuttaa lännenpää ja pysähtyvät Itä-Suomen pelloille. Syynä tähän voi olla Venäjän puolen peltojen muuttuminen pusikoiksi tai hanhia uusille reiteille ohjanneet ilmavirtaukset.
Kun hanhia voi kerralla nähdä kymmeniä tuhansia ei oikein ymmärretä, miksi valkoposkihanhi sijoittuu tiukasti suojeltujen lajien joukkoon.

Viljelijät toki saavat korvauksia sadon menetyksistä ja pahenevaan ongelmaan on ehdotettu monenlaisia ratkaisuja.
Kaikenlaisia karkotuskeinoja kuten kaasutykkejä, ilmapalloja ja droneja on kokeiltu. Ne eivät ole johtaneet pysyvämpään tulokseeen, koska hanhet tottuvat niihin pian eikä hyvä seuraus ole sekään, että hanhet vain siirtyvät jollekin muulle pellolle.
On myös ehdotettu perustettavaksi hanhille ihan niitä varten muuttoaikaisia laidunnuspeltoja, joille ne voisivat hakeutua viljelysten sijasta. Mutta miten ne saisi tämmöistä oppimaan ja kuka ja millä rahalla kyseiset ”buffetpellot” tekisi?

Tänä syksynä 2020 on viljelijöille myönnetty poikkeuslupia valkoposkihanhien ampumiseen. Kyseessä on luonnollisesti vain karkoitustarkoitus: varsinaisesta metsästyksestä ei ole kyse senkään takia, että valkoposkihanhi ei ole riistalaji. Tästä syystä sitä ei saa myöskään syödä.

Share
error: Content is protected !!