Kuopion kulttuurihistoriallinen museo; CC BY 4.0 DEED
Juho Rissanen syntyi Kuopion Kemilänmäellä (nyk. Kemilänrinne Puijon kupeessa) 9.3.1873. Hänen syntymästään on siis tänä vuonna kulunut 150 vuotta. Kuopion taidemuseo juhlistaa tätä merkkivuotta näyttelyllä hänen taiteestaan ja Kuopion korttelimuseolla on hänen elämästään kertova näyttely. Kuopion teatterissa esitetään näytelmää, joka keskittyy kuvaamaan hänen oloaan Nilsiässä, kun hän maalasi Nilsiän kirkkoon alttaritaulua.
Artikkelin lähteet:
- Tiina Kekäläinen; Juho Rissanen; Sisulla ja sitkeydellä; Otavan Kirjapaino Oy; 2017
- Tiina Kekäläinen; Taiteilijan matkassa; Juho Rissanen ja taidelokki Hönttiäinen maailmalla; Otavan kirjapaino Oy; 2017
- Marjo-Riitta Simpanen; Rinkitanssi; Juho Rissasen Piirileikki metsässä vuodelta 1923; Tanskaan tilatun teossarjan taustaa ja taiteilijan elämänvaiheita vuosina 1918–1924; Kuopion taidemuseon julkaisuja 16
Minulla ei ollut tätä tehdessäni käytössä Onni Okkosen teosta “Juho Rissanen : elämäkertaa ja taidetta”. Siellä varmaan on mainittu paikkoja, joita minulla ei ole tässä artikkelisssa mukana. Katsotaan, jos joskus vielä täydennän artikkelia niillä ja mahdollisesti muistakin läteistä saamillani tiedoilla.
Kun tutustuin noihin lähteisiin, minulla alkoi heti kyteä ajatus, että niissä selostettuja Juhon elämään liittyviä paikkoja olisi mukava laittaa konkreettisesti kartalle – Varsinkin kun olen todella kiinnostunut erilaista kartoista ja karttasovelluksista eli harrastan paikkatietoa.
Omasta mielestäänkään Juho ei ollut maisemamaalari eikä hän sellaisia montakaan tehnyt. Vain muutama hänen teoksistaan voidaan sijoittaa siihen paikkaan, mitä niissä näkyy, joten sitä en edes yrittänyt.
Lähestymistapa on siis toinen kuin tässä artikkelissa:
Savolaisittain voin todella sanoa esimerkiksi näin: Juho ol kotosin mualiman navalta, humppas lähikylillä ja muuallakkii kotsuomessa, kiertel ja kortteeras monissa paekoissa Euroopassa, käväs jopa Afrikan puolella ja muutti sitten loppuelämäkseen Amerikkaan.
Artikkelin rakenne
Artikkeli etenee aikajärjestyksessä. Ensin on lyhyt seloste Juhon elämän tuosta vaiheesta ja historiallisia kuvia paikoista, jos niitä on löytynyt tähän julkaistavaksi. Tekstissä on mainittu, mitä teoksia hän tuolloin teki. Ne ovat kuvana, jos sellainen on Kansallisgalleriasta saatavana.
Historiallista ajankuvaa olen tavoitellut sillä, että olen käyttänyt vanhaa karttaa, jos sellainen on suurin piirtein kyseiseltä ajalta löytynyt. Mukana on myös uusia karttoja, joiden avulla voi katsoa, miltä paikat näyttävät nyt. Olen linkittänyt ja artikkeliin upottanut paikkoja Google Mapsista. Tämä onkin ollut mielenkiintoista ja antoisaa puuhaa, koska lähteissä on mainittu jopa ne katuosoitteet, missä Juho tuolloin oleskeli.
1873–1892
Juholle tapahtui lapsuudessa kaikenlaista. Rissaset asuivat Kemilänmäen jälkeen välillä Maaningan Käärmelahdessa ja siellä rannan laiturilla Juho loukkasi jalkansa. Kuopiossa koti oli välillä Valkeisenlammen luona: siellä Juho putosi avantoon. Ikävin muisto liittyy Maljalahteen, jonka jäällä isä paleltui ja kuoli tammimarkkinoiden aikaan 1884.
Vuonna 1886 Juho pääsi Saastamoisen liiketalossa sijainneen Kastegrenin kirjakaupan apulaiseksi.
Viistoista vuotiaana Juho pääsi maalarimestari Viktor Bergin apulaiseksi ja oppipojaksi.
Suomen topografinen kartta 1925
kuvaaja Victor Barsokevitsch, 1895;Kuopion kulttuurihistoriallinen museo; CC BY 4.0 DEED
kuvaaja Daniel Nyblin 1890; Museovirasto; CC BY 4.0 DEED; Kuvattu todennäköisesti Kaupungintalosta.
Valokuvaaja; Victor Barsokevitsch;Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU; CC BY-NC-SA 2.0 DEED
1892–1897
kuvaaja Karl Granit; 1890–1893;
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo; CC BY 4.0 DEED; Finna.fi
Juho ei enää viihtynyt Bergin oppipoikana, vaan läksi kaverinsa kanssa ensin junalla Suonenjoelle, jonne matkarahat junalippuun riittivät. Sieltä matka jatkui elämänkerran mukaan jalkapatikalla välillä satunnaisia töitä, majapaikkoja ja ruokaa saaden Jyväskylään, Jämsään ja Tampereelle. Sieltä Juho jatkoi matkaansa Lounais-Suomeen, Naantaliin ja Turkuun. Vaeltelun väsyttämänä Juho palasi uudelleen Tampereelle, jossa hän sai maalarin töitä urakoitsija Ekbergiltä.
Näköala Kuparivuorelta Naantalin kirkolle ja kaupunkiin päin; edessä miehiä ja lapsia kiipeämässä Kuparivuorelle.
Turun museokeskus: Public Domain; Finna.fi
1895–1896
Tampereella Juho oli saanut jo taiteellisempaa opastusta ja kannustusta. Niinipä hän lähti Helsinkiin lisäoppia orastavalle taiteilijan uralle saadakseen. Hän aloitti opinnot Taideteollisuusyhdistyksen keskuskoulussa. Se oli Ateneumin rakennuksessa.
Aalto-yliopiston arkisto; CC BY 4.0 DEED; Finna.fi
Juho ei ollut tyytyväinen keskuskoulun lähinnä koristemaalaukseen keskittyvään opetukseen, vaan halusi parempaa opetusta taidepiirustukseen. Tärkein opas- ja tukihenkilö Juhon alkaneelle vapaan taitelijan alkutaipaleelle oli Albert Gebhard (Wikipedia), jonka luo hän matkusti Rautalammille.
1896–1897
Kovan yrittämisen jälkeen Juho pääsi Taideyhdistyksen piirustuskouluun, aluksi eräänlaiseksi sivuoppilaaksi ja sai yksityisopetusta Helene Schjerfbeckiltä (Wikipedia). Käytöksensä takia hän sai lähtöpassit koulusta. Sitten Albert Edelfelt (Wikipedia) auttoi häntä opinnoissa ja sai hommattua Juholle paikan Turun piirustuskoulussa koulun johtajalle Viktor Westerholmille (Wikipedia) lähettämänsä, Juhon luonnetta mutta myös lahjakkuutta valaisevan kirjeen avulla.
Ahlströmin kokoelma;
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen; Public Domain
1897 kesä
Kesän Juho oli Kuopion maalaiskuntaan kuuluvassa Savonkylässä (Nykyisin Siilinjärveen kuuluva Koivusaari). Hän asui Heikkilässä, jota siihen aikaan kutsuttiin Höntän taloksi tai Hönttäläksi.
Savonkylään päästäkseen piti ensin mennä laivalla Kehvoon ja siitä jalan Pieni-Pettäiselle. josta soudettiin Iso-Pettäisen ja Vääräjoen kautta Pitkäjärvelle ja Lyhyenjärvelle.
Tässä on karttoja alueelta.
Savonkylässä Juho teki teokset “Tyttö” ja “Satavuotias”.
Hän oleskeli kesällä jonkin aikaa myös Kuopiossa, jossa syntyi muotokuva pika-ajuri “Ukko Istolaisesta”.
vesiväri, lyijykynä; Kuva: Kansallisgalleria; Public Domain
Kuopiosta Juho matkusti Puumalaan Gebhardin luo. Siellä syntyi teos “Hauta-Heikin mummo”.
tämän kuvan värit eivät vastaa alkuperäistä teosta
1896–1897 syksy-talvi
Kuopiolaisten mesenaattien rahallisella avulla ja Edelfeltin suosituskirjeellä Juho pääsi Pietarin taideakatemiaan Ilja Repinin (Wikipedia)oppiin. Hänen olonsa tässä suurkaupungissa kielitaidottamana ja myös sairastumisen takia jäi lyhyeksi.
1898 kesä
Juho asui Väänälänrannassa, Vilkkulan talossa.
Nimiarkiston tietojen mukaan talo on sama tai ainakin samassa kohdassa kuin nykykartassa näkyvä “Alapiha”.
Läheisen Kinnulan talon meijerska suostui istumaan rannalla Juhon mallina ja näin syntyi teos “Rannalla istuva nainen”.
1898–1899 talvi
Juho opiskeli Helsingissä Gebhardin maalauskoulussa ja jonkin aikaa myös Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vapaaoppilaana. Albert Edelfelt vastasi tulevan Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongista. Hän tilasi Juholta teoksia, jotka kuvaisivat suomalaista elinkeinoelämää.
Juho aloitti teosten “Avannolla onkijat” ja “Jäänmurtaja” luonnostelun. Se valmistui vuonna 1900.
1899 kevät-kesä
Juho vetäytyi taas taiteilemaan Savonkylän rauhaan. Tällä kertaa hän asui Antikkalan talossa.
Nyt syntyivät hänen parhaimpiin kuuluvat työnsä “Sokea” ja “Povarissa”. Edellisen mallina oli Mattilan talossa asunut 94- vuotias Heta Kauppinen. Povaria varten hän sai komennettua koko Antikkalan naisväen malleiksi pirttiin. Hän maalasi myös “Kupparin” ja “Lettipäisen tytön”
1899–1900 syksy-talvi-kevät-kesä
Juhon teoksia oli esillä Taideyhdistyksen syysnäyttelyssä.
Joulukuussa hän palasi vielä kerran Savonkylään ja työskenteli Taskilan salissa. Hän teki Pariisin maailmannäyttelyyn tilatun kolmannen teoksen “Talvinuotan vetoa”. Sen henkilöiden mallina oli Kusti Kakkinen.
Kesän aikana hän teki teokset “Rauta kaulassa” ja “Rahtimies kuormalla”. Vuodelta 1900 on myös teos “Avannolla onkijat”
Pariisin maailmannäyttelystä Juho sai pronssimitalin.
1900–1901 syksy-kesä
Loka-marraskun vaihteessa 1900 Juho teki ensimmäisen matkansa Italiaan.
Hän matkusti ensin Pietariin ja sieltä Wieniin, jossa omin päin etsi ja tutki taidetta. Budapestissa hänet majoitti eräs professori, jolla oli suomalainen vaimo. He opastivat Juhoa paikallisiin nähtävyyksiin.
Sitten matka jatkui Roomaan, jonka ylenpalttinen taide- ja muukin historia laittoi kouluja käymättömän ja kielitaidottaman Juhon pään pyörälle.
Firenze, jonne hän seuraavaksi meni ja asettui miellytti häntä enemmän.
Juhon asuinpaikka ja sen osoitekin Firenzessä on tiedossa: se oli Pension Champendal; Via Nazionale 10
Tässä on linkkiupotus Google Mapsin karttaan. Kun avaat suuremman kartan ja zoomaat paikkaan, voit katsella myös katunäkymää- Käytä samaa tekniikkaa myös jatkossa näiden karttojen kohdalla!
1901 heinäkuu
Juho palasi Suomeen Venetsian, Münchenin, Dresdenin ja Lyypekin kautta.
1901–1902
Juho asettui Nilsiään ja asui ensin kauppias Suhosen talossa kirkonkylällä ja myöhemmin herastuomari Heikki Kalle Rissasen talossa. Karttapaikasta löytyy “Rissalan talo”, mutta en tiedä, onko se sama.
Kolmiosaisesta ja erittäin henkilökohtaisesta aiheesta valmistui Nilsiässä keskimmäinen “Lapsuuden muisto”. Tältä ajalta ovat myös teokset “Kellonvaihtajat” ja “Piipunsytyttäjät”
Jouluna alla 1902 Juho joutui umpisuolileikkaukseen Helsinkiin. Kuukauden sairastamisen jälkeen hän matkusti serkkunsa luo Pylkönmäelle. Siellä syntyi paljon kehuttu maalaus “Jalkojaan lämmittelevä mies”.
1903–1904
Keväällä 1903 Juho matkusti toisen kerran Italiaan freskotekniikan opiskelu mielessä.
Hän meni ensin Firenzeen Filadelfo Siminin oppiin ja sitten Apenniineille viileämpään ilmastoon Statzzeman kylään, Siminin kesäasuntoon. Siellä hän maalasi teoksen “Vuoristolähteellä”.
Juho olisi halunnut olla Italiassa pitempään eikä olisi millään halunnut palata Suomeen, mutta rahat Italiassa asumiseen loppuivat. Suomen Taideyhdistys osti hänen teoksensa “Kellonvaihtajat”. Matkarahat lähetettiin Juhani Aholle, joka oli tuolloin Firenzessä. Joulukuisessa talvimyrskyssä Juho saapui laivalla Hankoon.
Juho sai Helsingin kansankirjastolta freskotilauksen, jolle tuli nimeksi “Työstä paluu”. Hän luonnosteli tätä Nilsiässä ja myös Helsingin Malmilla, missä hänellä oli työhuone. Fresko valmistui vuonna 1904.
1905–1909
Palattuaan Italiasta Juho asettui tuttuun Rissalan taloon. Nilsiään oli vasta valmistunut kirkko ja Juho tarjoutui maalaamaan sen alttaritaulun. Sen tekovaiheista ja Juhon elämästä Nilsiässä kertoo Kuopion kaupunginteatterin näytelmä.
Alttaritaulu “Ristintie” valmistui vuonna 1907.
Nilsiässä Juho alkoi luonnostella Kuopion kaupungin tilaamaa freskoa uuteen museo- ja kirjastorakennukseen.
Helsingissä Juho kävi tutkailemassa, mitä taiteeseen ja muille taitelijoille kuuluu.
Niistä piireistä löytyi myös Hilda Maria Flodin, jonka kanssa Juho meni naimisiin lokakuussa 1908. Häämatkalla Pariisissa Juho tutustui Syyssalongin näyttelyyn. Nuorikko ei kunnolla päässyt mukaan Juhon levottomaan elämään ja onnettomaksi kääntynyt avioliitto päättyi eroon vuonna 1915.
1909 hän sai valmiiksi toisen Hesingin kansankirjastoon tekemänsä freskon “Seppiä”.
Kuopion museo- ja kirjastorakennuksen portaikkoon Juho maalasi freskon “Rakentajat” syksyllä 1909.
1909–1914
Juho kävi ja oleskeli Pariisissa lähes joka vuosi ja käväisi vain Suomessa.
1911 hän meni oppilaaksi Académie Ransoniin (Wikipedia).
Pariisin jälkeen Juho oleskeli Martiquessa, jossa hän viihtyi erittäin hyvin ja nautti taiteen tekemisestä.
Seuraavaksi Juho matkusti Bretagneen ja asusteli siellä Châteauneuf-du-Faou– nimisessä kaupungissa, jossa hän maalasi teoksen “Rihkamakauppiaan tytär” Juho halusi päästä yhä syvemmälle bretagnelaiseen elämään ja hän muutti pieneen Douarnezin kaupunkiin. Siellä syntyi teos “Satama-aihe Bretagnesta.
Juho sairastui flunssaan. Pariisin lähellä oli Saint-Germain-en-Layen, jonka sairaalan yhteydessä olevassa kylpylässä Juho yritti “saunottaa” itseään koti-ikävissään.
Linkit Google Mapsiin avautuvat uuteen ikkunaan:
1914–1918
Ensimmäinen maailmansota ja kansalaissota mullistivat sekä Juhon arkista elämää että mieltä. Sota sitoi maailmanmiehen Suomeen. Hän muutti aluksi Keski-Suomeen Kintaukseen. Siellä hän teki teokset “Kehrääjä” ja “Puolukanpuhdistajat”.
Sitten Juho muutti Savonlinnan lähellä olevaan Aholahteen. Siellä hän vietti aikaansa kirjailija Joel Lehtosen (Wikipedia) kanssa soudellen, kalastellen ja etenkin saunoen Lehtosen kesäpaikalla Säämingin (nyk. Savonlinnan) Tolvanniemessä. Tilaa kutsuttiin Putkinotkoksi. Nimi on tuttu Lehtosen kirjoista.
Leppoisa maalaiselämä loppui keväällä 1917 sodan puhjettua.
1918–1919 syksy
Juho halusi ulkomaille. Hän joutui kiertämään junalla Tornion kautta Tukholmaan. Suoraan laivalla ei miinavaaran takia vielä päässyt. Sieltä matka jatkui Kööpenhaminaan.
Euroopan karttakuva oli nyt muuttunut.
Juho asettui 15.5. Kööpenhaminan lähellä olevaan Skodsborgin (Google Maps) merenrantakylään ja sen täysihoitolaan (Badesanatorium: katunäkymä nyt). Hän oleskeli kylässä heinäkuun alkuun saakka.
Hän kävi ja oleskeli Tanskassa näissä paikoissa – Linkki Google Mapsiin:
- Nyborg
- Fanø
- Ribe
- Viborgin tuomiokirkko
- Hansted nyk. Hantsholm
- Ølstykke
- Skagen
- Frederiksberg
- Roskilde
- Nærum
Hanstedin näkymien innoittamana hän maalasi useita teoksia, joissa hän kuvasi rantanäkymiä ja kylän elämää. Näitä on mm. “Kaksi naista rannalla”.
Syksyllä 1918 hän vuokrasi ateljeen Kööpenhaminasta. Sen osoite on tiedossa: Snorresgade 6
Lokakuussa Juho sairastui Euroopassa riehuneeseen “espanjantautiin”. (Wikipedia) Hän oli hoidossa Fredrikesbergissä sijaitsevassa parantolassa useita kuukausia.
Parannuttuaan toukokuussa hän asui Roskilden lähellä pienessä kalastajakylässä.
Kööpenhaminassa Juho oli tutustunut varakkaaseen liikemieheen Alfref Olsenin, joka tilasi Juholta maalauksen Nærumissa sijaitsevan kartanonsa ruokasalin seinälle. Työstä tuli Juholle monivuotinen ja mutkikaskin projekti, jonka lopputuloksena oli vuonna 1923 valmistunut viisiosainen teos “Piirileikki metsässä”.
1919–1920
Syksyllä 1919 Juho lähti Tanskasta. Ensin hän käväisi Lontoossa ja meni sitten Pariisiin, josta varasi työhuoneen tutusta paikasta Saint-Germain-en-Layenissa.
Lokakuussa hän saapui Port-Vendresiin. Hänen majapaikkansa osoite Hôtel du Commerce on tiedossa.
Marraskuu alusta 1919 tammikuun puoleen väliin 1922 hän asui Pyreneillä Amélie-les-Bainsissa, Hôtel Martinetissa.
Tammikuun lopulla hän matkusti Firenzeen, jossa sairasteli. Majanpaikka on sama kuin edellisellä kerralla: Pension Champendal.
Seuraavaksi Juho kävi Roomassa (8.2.-16.3.1920). Sieltä hän matkusti Sainte-Maximeen, jossa asui Hôtel du Midissa.
Hän kävi kevään aikana Nizzassa, Mentonissa ja Cannesissa.
1921–1922
Seuraava Juhon olopaikka oli Saint-Paul-de- Vencessä oleva Hôtel Issert, jonne hän saapui 21.2.1921.
Kesäkuussa hän sitten asettyi taas Saint-Germain-en-Layeniin, osoitteeseen 3 Rue de Fourqueux; Musée départemental Maurice Denis alapuolelle – Alla on linkki katunäkymään.
Huhtikuussa Juho matkusti Tanskaan neuvottelemaan Olsenin kanssa tilatun maalauksen vaiheesta.
Hän asui Kööpenhaminassa osoitteessa Skindergade 38. Siitä on alla katunäkymä.
Syyskuussa 1922 Juho läksi Tanskasta ja palasi Saint-Germain-en-Layeniin osoitteeseen Pension Familie 15, Rue de Noailles
1923–1926
“Piirileikki metsässä” valmistui. Kesällä 1923 Juho hoiteli taas terveyttään: tällä kertaa La Bourbouleessa.
Keväällä 1924 Juho matkusti Tanskaan viimeistelemään ja asettelemaan maalaukset paikoilleen.
Heinäkuussa 1924 Juho palasi Englannin ja Belgian kautta Ranskaan.
1926–1930
Juho oleskeli Ranskassa ja oli välillä myös Suomessa, jossa hän maalasi freskon “Helkajuhlat” Kansallisteatteriin ja lasimaalaukset SOK:n pääkonttoriin. Tässä voi jo mainita, että Suomen Pankin lasimaalaukset hän teki sitten vuonna 1933.
1931–1938
Juho matkusti terveyssyistä ja halusta tutustua afrikkalaiseen kulttuuriin Algerian Biskraan.
Afrikan reissun jälkeen Juho kaipasi jo rauhallisempaa elämää ja asettui pysyvämmin Nizzaan. Siellä hänellä oli “huushollaskana” vuonna 1920 kuolleen Antti-veljen tytär Kyllikki.
Joulukuussa 1926 he vierailivat Milanossa.
Loppuvuodesta 1937 alkaen osoite Nizzassa oli 13 Avenue Shakespeare.
Koontikartta edellä mainituista paikoista
En tehnyt erikseen karttaa, jossa olisivat paikat ennen ensimmäistä maailmansotaa.
Toukukuussa 1938 Juho ja Kyllikki tulivat Polaris- laivalla (Wikipedia) Antwerpenistä Helsinkiin.
1939–10.12.1950
Toisen maailmansodan syttyminen mullisti Juhon elämä. Sairauksiensa takia hän voinut olla talvia Suomessa eikä Eurooppaan ollut menemistä. Hän oli ystävystynyt Euroopan matkoillaan moniin amerikkalaisiin. Amerikka ja Floridan ilmasto tuntui sopivalta ja siellä oli tiedossa erään ystävän veli, joka auttaisi alkuun.
Juho pääsi täpötäydellä laivalla ensin Tukholmaan ja sitten Oslosta kohti New Yorkia. Sinne laiva saapui 3.11.1939. Tervetuliaisjuhla hänelle järjestettiin alkuvuodesta 1940.
Englantia taitamattomana, taiteen tekemisen takutessa sekä taloudellisten ongelmien vaivatessa olo ei aluksi ollut kovin mukavaa.
Talvet Juho vietti Floridassa ja kesäisin matkusti mm. Minnesotaan, jossa asui amerikansuomalaisia.
Siellä hän teki vuonna 1944 maalauksen “Suomalaisia uudisraivaajia Minnesotassa”
Viimeiset vuodet Juho asui Miamissa eläkkeellä olleen merikapteeni R. Kronquistin talossa, osoitteessa 2826 Crystal Court:
