Uutta ja ajankohtaista
- Kuopion Väinölänniemeltä on havaintoja liito-oravasta
- YLE; Uutiset 15.5.2019; Ensin papanoita, sitten silminnäkijähavaintoja: Kuopion Väinölänniemellä todella elää uhanalainen liitotaituri
- Havaintojen mukaan liito-oravat pystyvät elämään ihmisen muokkaamassa ympäristössä. Väinölänniemelle on vanhaa puustoa ja Peräniemen metsikkö on pysynyt lähes koskemattomana polkuverkostoa lukuunottamatta. Onko liito-orava siis elellyt siellä jo pitempäänkin vai tullut alueella vasta nyt? Yleensä on tapahtunut Kuopiossakin niin päin, että ihmisen toimet kuten asutus ovat levittäytyneet liitto- oravan elinympäristöihin.
- Käynnissä on Liito-orava-LIFE –hanke, johon myös Kuopio osallistuu. Sen tavoitteena on mm. etsiä keinoja liito-oravan elinympäristöjen parempaan huomioimiseen maankäytössä. Tarkoitus olisi siis varmistaa, että liito-oravien elinympäristöverkosto ei kaupunkisuunnittelun yhteydessä pääsisi enää entisestään pirstaloitumaan.
Savon Sanomat uutisoi tänään (13.2.2012), että Kuopion Männistössä, kerrostaloalueella oli havaittu liito- orava. Se oli antanut kuvata itseään parveketta lähellä olevassa koivussa. Nappisilmä oli näyttäytynyt useaan kertaan ja kiipeillyt myös kerrostalon seinällä.
Laji kuuluu eu:ssa tiukan suojelun vaativien eläinten listalle eli sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
Liito-orava ei sinänsä ole laajalla taiga- vyöhykkeellä mitenkään erikoisen harvinainen tai uhanalainenkaan laji, mutta eu: n alueella sitä esiintyy vain Suomessa ja Baltian maissa.
Kirjallisuuden mukaan se viihtyy parhaiten kuusivaltaisissa sekametsissä, missä pitää olla ravintoa ja pesäpaikoiksi sopivia kolopuita, erityisesti vanhoja haapoja. Koska tämäntyyppiset laajemmat metsäalueet ovat vähentyneet ja pirstaloituneet, se luokitellaan näistä syistä Suomessa vaarantuneeksi lajiksi.
Tämä ei ole ainoa havainto Kuopiostakaan, missä liito-orava on tavattu ihan kaupunkimiljöössä. Leväsellä löydettiin sen pesimisen merkkejä purettavaksi aiotun vanhan koulun vintiltä. Kapunki joutui tällöin anomaan poikkeuslupaa talon purkamiseksi.
Ilmeisesti se sopeutuu hyvinkin ihmisen naapuriksi ja jopa kaupungin asukkaaksi, jos ravintoa sekä pesäpaikkoja löytyy ja se saa olla rauhassa.
Liito-oravan ja ihmisen elämänpiirit voivat siis hyvinkin lomittua keskenään, mutta tuosta eu:n tiukasta direktiivistä on koitunut monta kertaa ”riesaa” alueiden kaavoittajille ja rakentajille.
Kuopiosta muistuu mieleen pari tapausta, joista toisesta pidän tässä edessäni Savon Sanomien selostusta 4.5.2004. Kuopion Yliopiston yhteydessä toimiva Teknologiakeskus Teknia suunnitteli laajentumista entisen asevarikon suuntaan (Googlen näkymä alla)
Tavanomaisen ja vaadittavankin (YVA) käytännön mukaan alueella suoritettiin sen luontoarvojen kartoitus. Siinä alueelta löytyi liito-oravan pesäpuu ja merkkejä sen olemisesta alueella – siis papanoita – ainakin 16 puun juurelta. Eli selvä liito-oravan reviiri esti kyseisen rakentamisen ainakin siinä laajuudessa, mitä oli suunniteltu.
Toinen tapaus liitty paljon aiheellistakin kiitosta saaneen Kuopion Saaristokadun rakentamiseen. Sen Lehtoniemen puoleisessa päässä havaittu liito-oravan reviiri muutti kadun alkuperäistä linjausta.
Tuolle alueelle sijoittuu myös ikävä, käräjille asti johtanut tapaus: Eräs maanomistaja oli hakkauttanut (yön kähmyssä) tontiltaan puustoa alueelta, missä todistettavasti oli liito-oravan reviiri. Ilmeisesti ajatus oli kulkenut sen suuntaisesti, että kaadanpa varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset pesäpuut, ettei liito-oravaa ainakaan minun mailta löydy! Sehän tietäisi rakentamiskieltoa ja sitä kautta tontin arvon laskua.
Kärhämiäkin tämä liitelevä veijari on siis aikaan saanut. Edellä mainittu Teknian tapaus johti erittäin ikävään ja henkilöön käyvään kirjoitteluun lehden pakina- ja yleisönosastossa, vaikka ko. luontokartoittaja teki vain ammattitaidolla työtään.
Kerrotaanhan semmoistakin legendaa, että kiihkeimmät liito-orava suojelijat jemmaavat sen papanoita pakastimeen. Sitten kun he saavat vihiä jostain tie- tai muusta rakentamishankkeesta, he käyvät ripottelemassa niitä suunnitellulle alueelle estääkseen epämieluisen rakentamisen.
Männistönkin tapauksen valossa näyttää siltä, että liito-orava ja ihminen kyllä pystyvät elämään sovussa. Toivottavasti järki voittaa myös ”direktiivien” kanssa eläessä.
Tulkoon vielä mainittua, että Kuopiossa on menossa tutkimus, jossa selvitetään pannoitettujen, siis gps- laitteilla varustettujen liito-oravien avulla niiden liikkeitä ja muutakin elämää – sekä myös kuolemaa: On todettu, että kaupunkialueella oravat joutuvat helposti petolintujen saaliiksi.
Lähteitä:
- Yle; 28.3.2014; Liito-oravat lasketaan – kaavoittajan mielestä suojelu menee jo liiallisuuksiin
- Kuopio.fi; Toimintamalli liito-oravan suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamiseksi; 15.8.2016 / 24.5.2017
- Yle; 25.9.2012; Liito-orava liikkuu kaupungissa yllättävän sujuvasti
- Luomus; 26.4.2016; Sanna Mäkeläinen; Kaupunkimaisuus ei aina vähennä liito-oravan esiintymistä
