Naakkojen määrä on Kuopiossa kasvanut viimeisten vuosien aikana tosi paljon. Parhaillaan ne rakentelevat pesiään, joille löytyy runsaasti hyviä paikkoja kaikenlaisten talojen kattojen alta. Pesäpaikaksi sille soveltuu myös puun kolo tai iso linnunpönttö.
Lisääntymispuuhissa on näinä aikoina myös liito-orava. On senkin pesä Kuopion alueelta löytynyt ainakin kerran myös talon vintiltä, mutta yleensä sen pesä on kolossa, pöntössä tai oravan tekemässä risupesässä.
Naakat pesäpaikkaa katsastamassa
Naakkoja, jotka on mielletty lähinnä vanhojen kaupunkipuistojen linnuksi, on tosiaan yhä enemmän ja myös muualla kuin varsinaisella kaupunkialueella. On niitä aina pesinyt myös metsissä, jos sieltä löytyy sopivia pesäpaikkoja.
Retkelläni varsin kaukana kaupungista 9.3.2015 havaitsin viisi naakkaa, jotka innokkaasti äännellen tarkastivat porukalla erästä haapaa mahdolliseksi pesäpaikaksi: Näin tilanteen tulkitsin. Aika paksu puu oli katkennut tuulessa, jolloin sen sisälle oli haljennut pitkä kolo. Siellä oli kerralla useampikin lintu ja mahdollisesti tosiaan jo pesää värkkäämässä.
Eivät nuo kovin riidoissa näyttäneet olevan ja nähtäväksi jää, pesivätkö ne tuossa kolossa yhden vai jopa useamman parin voimin. Ennen en ole naakkoja kyseisellä paikalla oleskelemassa tavannut.
Papanoita puun juurella
Liito-oravan papanoiden löytyminen aiheuttaa ristiriitaisia mietteitä ja konkreettisia toimiakin riippuen siitä, mistä niitä löytyy.
Kuten on yleisesti tiedossa, laji on eu:n alueella tiukimman suojelun piirissä. Sen reviirillä ei saa tehdä mitään sellaisia rakentamis- tai muita puuhia, mahdollisten pesäpuiden kaatamisesta nyt puhumattakaan. mitkä hävittävät tai heikentävät sen luontaista elinpiiriä. Niinpä Kuopiossakin on aika moni suunnitelma ja jopa valmis kaavakin mennyt uusiksi, kun kyseiseltä alueelta on löytynyt todistettavasti merkkejä liito-oravan pesimisestä.
Harvoinhan liito-oravaa pääsee näkemään, mutta tuoreet papanat pesä- tai ruokailupuun juurella ovat selvä merkki sen reviiristä.
Laji on siis kaavoittajan ja rakentajan mielestä lähinnä “häirikkö” ja siksi sen torppaamat hankkeet ovat Kuopiossakin herättäneet kipakoitakin kannanottoja ja osin hupaisiakin otsikoita tiedotusvälineisiin.
Viimeksi näin kävi uudella Pienen Neulamäen teollisuusalueella, jossa katujen linjausta jouduttiin muuttamaan liito-oravan reviirin suojelemiseksi. Saaristokaupungin uuden asuntoalueen Keilanrinteen asemakaava meni osittain uusiksi alueelta löydettyjen liito- oravien vuoksi.
Olisi siis parempi, jos liito-orava pysyttelisi kiltisti vain metsissä ja mahdollisimman kaukana ihmisen toimista. Näin ei kuitenkaan ole, vaan se viihtyy ihan hyvin asutuksenkin seassa.
- Tietoa Kuopion liito- oravista (Viikko Savon artikkeli 11.3.2015: Milla Kahelin “Satojen liito-oravien Kuopio”)
- Kantakaupungin alueella elää vähintään 100 lisääntyvää liito- oravanaarasta
- Todennettuja reviiripaikkoja on 125
- Kuopiossa on kartoitettu ja laitettu tietokantaan yli 6000 liito-oravan merkitsemää puuta
- Toisin kuin alunperin kirjoitin, Saaristokadun linjausta varten Kärängässä saatiin ELY- keskukselta poikkeuslupa liito- oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan läpi menemiseen
Kuopiossa on perusteellisesti tutkittu liiito-oravan esiintymistä paikkatietoa hyödyntäen.
Olen aikaisemmin kirjoittanut tästä aiheesta artikkelin (jota päivitin lähteillä myöhemmin):
Todettakoon tuosta ottamastani kuvasta varmuuden vuoksi seuraavaa:
- Kyseinen puu ja liito-oravan reviiri on Kuopion kaupungin “Strategisen maankäytön suunnittelun” tiedossa.
- Tässä(-kin) tapauksessa liito-orava on jo monta vuotta viihtynyt alueella, jossa lähes päivittäin liikkuu ja oleilee myös ihmisiä.
- Monet minun “lintuharrastusreviirini” tuntevat tietävät varmaan paikan.
